10.5.2010

Empiirinen koirakoe

Helsingin Sanomien toukokuun Kuukausiliitteessä julkaistiin riemukseni pitkä juttu Hannes Lohen pyörittämästä geenitutkimuksesta, johon Suden hetkikin sattumalta osallistui muutama viikko sitten. Jutun myötä itsellenikin selvisi, että tutkimuksen varsinainen tavoite on saada selvyyttä ihmisten geneettisiin sairauksiin koirien vastaavia sairauksia tutkimalla.

Kehotan ehdottomasti lukemaan kokonaisen, nerokkaasti otsikoidun jutun Kuukausiliitteen paperiversiosta, mutta hesarittomille teistä rankasti lyhennelty nettiversio on luettavissa täällä.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun huomaan aihetta käsiteltävän näin laajasti jossain Helsingin Sanomien tasoisessa julkaisussa - ja vielä Kuukausiliitteessä. Lohen työn esittelemisen lisäksi jutussa annetaan kattava katsaus koirien jalostamisen pahimpiin ylilyönteihin. Se on varma merkki siitä, että aihe on alkanut kiinnostamaan ja huolestuttamaan muitakin kuin koiranomistajia. Voisi olettaa, että keskustelunavauksen seurauksena joku ulkopuolinen taho puuttuisi vihdoinkin rotukoirien jalostukseen, jota ei voi olla vertaamatta toisen maailmansodan ihmiskokeisiin. 

Paitsi että ihmiskokeiden motiivina ei ollut mielipuolinen kauneuden tavoitteleminen, joka rotukoirien tapauksessa tuntuu olevan sitä kiihkeämpää, mitä vammaisemmasta koirasta on kyse. Innokkaimpien jalostajien ihanne on ilmeisesti koira, joka ei pysty parittelemaan tai synnyttämään itse, joka ei jaksa kantaa päätään, joka maata viistävän vatsan takia etenee kuin lisko ja jonka silmät vierähtävät toisinaan maata pitkin laahaaviin korviin.

Onneksi olen kantanut korteni kekoon tekemällä itse rotukoirien geenitutkimusta ihan näin kotioloissa!



Alustavien tulosten perusteella arvioisin, että Nidossa on ainakin neljäsosa lammasta. Lähetämme sen ehkä kesätöihin lampolaan.


(P.S. Nidon kaulassa näkyvä karvaton kohta ajeltiin päivystyksessä tarkempaa verikoetta varten. Samalla saimme vedenpitävän todisteen siitä, että kaiken tuon karvan alla on sittenkin ihoa.)

4 kommenttia:

  1. iik! Mä rakastan lampaita! Hyvä Nido, susi lammasten vaatteissa! Olenkin just miettinyt lampaiden hankkimista ekologisiksi ruohonleikkureiksi (lue: rapsuteltaviksi ja pussailtaviksi) ja Nido on enemmän kuin tervetullut kesätöihin meidän lampolaan (jokasiis tosin elää vain mun villissä unimaailmassa...) Ü

    Niin ja kiitos linkkivinkistä, tutustun varmasti.

    VastaaPoista
  2. Meiltä varmaan irtoaisi useampikin lammas halailtavaksi, on nimittäin syytä epäillä että erään nimeltämainitsemattoman henkilön sisällä asuu kokonainen lammaslauma...

    VastaaPoista
  3. Oletkos koskaan miettinyt tekeväsi lankaa/vaatteita noista koirankarvoista ihan näin btw?

    VastaaPoista
  4. Ollaan mietitty! Lemmikkimessuilla on tosi usein pariskunta, joka kehrää lankaa eläinten karvoista. Ne siis omistaa firman, jolle saa lähettää oman elukkansa karvaa, jonka ne sitten lähettää lankana takaisin maksua vastaan.

    Meillä on joskus ollut jotain siperianhuskysta tehtyjä pipoja, joihin Nido aikoinaan suhtautui TOSI intohimoisesti. Ei siis voitais ottaa itsellemme siperianhuskykarvaisia tumppuja, sukkia tai pipoja. Siihen tää hanke on kai vähän tyssännytkin :D

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.