30.3.2018

Remonttipalasia

Tämä on pelkkää remonttiasiaa sitten, mutta heti alkuun on sentään myös romantillinen kertomus, ehtaa strömsöä.


Koska kodinhoitohuoneen lattiaan satsattiin, täytyi muut valinnat siellä tehdä säästeliäästi. Halusin tilaan avohyllyt, mutta koska seinällä oli jo valmiiksi kaappi, puolet siitä otettiin käyttöön ja sitten jäin odottamaan paremman ratkaisun ilmaantumista.


(Nämä kaksi edellistä kuvaa kaivoin blogin arkistosta, koneelta ei löytynyt muuta kuvamateriaalia kodinhoitohuoneesta. Löysin yhden kuvan, joka on otettu oikealta paikalta, mutta väärään suuntaan, joten laitan sen kuitenkin varmuuden vuoksi tähän: )


Ratkaisun kodinhoitohuoneeseen kohtasin, kuten romanttisissa tarinoissa kaikki kohtaamiset tapahtuvat – yllättäen. Ystäväni kotona!

Ystäväni suoritti keittiöremontin vuosia sitten ja massiivipuista työtasomateriaalia oli jäänyt silloin yli pari metriä. Hän oli käyttänyt ylijäämäpalaa milloin missäkin ja olin kieltämättä katsellut sitä hänen kodissaan jo aika monta vuotta ns. sillä silmällä.

Syksyllä olin hänen luonaan ja siirtelimme huonekaluja, kun tasopalaa siirtäessämme hän ohimennen kirosi sen olemassaoloa. Ymmärsin tilaisuuteni tulleen ja tartuin siihen heti, tarjouduin ostamaan tason kuultopuuterilla (tähän liittyisi pitkä taustatarina, mutta en nyt mene siihen) ja tarjoukseni hyväksyttiin.

Tasosta tehtiin kodinhoitohuoneen hyllyt (ja puuta jäi ylikin!). Hyllynkannattimet löytyivät Helakaupasta.



**

On vielä vähän epäselvää että mitä kaikkea aiomme ehtiä tehdä ulkona tällä kaudella. Läsnä on myös ilmastonmuutosfaktori: entä jos kuivia päiviä ei tulekaan, tai niitä ei tule tarpeeksi tai oikeaan aikaan? Liuskekivipolut, keinut ja pyörävaja on pakko tehdä, pitkän tähtäimen pihatyölistalla ovat myös mm. kasvihuone, kesäkeittiö, ja autokatos.

Seikkaperäinen postaus rullanurmesta tulee sitten, kun näen mitä sille on tapahtunut talven ja koirien suorittamien salakaivausten (tätä on ilmennyt lähinnä siinä kohdassa, johon se kasvihuone olisi tulossa, joten voi olla että ovat reippaina poikina vaan aloittaneet ajoissa) vaikutuksesta, eli kun pystyn muodostamaan sen käytännön kestävyydestä jonkinlaisen mielipiteen.

Ennen kuin pihatyökausi alkaa, on kuitenkin muutama asia, jotka sisätiloissa olisi hyvä saada kuntoon, niin kuin alkupaloina! Tällä viikolla suoritimme vanhan sisäänkäynnin kunnostamisen kausivaatevarastoksi.

Talon näytössä löysin tilan yhden oven takaa, hain puolisoni paikalle ja esittelin hänelle innoissani:

"Katso, kausivaatevarasto!"


Hän ei ihan välittömästi hahmottanut visiotani.

Joku oli n. 15-20 vuotta sitten sulkenut tästä uloskäynnin, mutta jättänyt hankkeen sitten villojen jälkeen kesken. Käytimme kaksi vuotta siihen, että suunnittelimme löytävämme alkuperäistä vastaavaa seinäpaneelia. No, sitä ei tapahtunut. Nokkelina hoksasimme kuitenkin, että voimme laittaa seinään ihan mitä tahansa muutakin paneelia, joten lähimmästä rautakaupasta haettiin sitten pyöreää. 

Vasta myöhemmin ymmärsimme, että lattiakin kannattaa vaihtaa, uusi lattia on alakerran oleskelutiloihin asennetun lankun ylijäämää. Kattoon asennettiin vaatetanko ja huoneen varustukseen kuuluu myös itsellinen rekki. Kaikkien talvihaalarit, takit ja saappaat mahtuvat! 


Löysin kuvia etsiessäni myös tämän loppukaneetiksi erinomaisesti soveltuvan väärinpäinkoiran, joten senkin laitan vain tähän.


P.S. Työstän blogin ulkoasua hitaasti ja ammattitaidotta, joten mikäli tulet paikalle ja toteat kaiken hirvittävän näköiseksi, ällös hätäänny!

14.3.2018

Lähes päättymätön ja vähän romanttinen kertomus makuuhuoneesta

Takallinen makuuhuone -tavoite syntyi ehkä kymmenen vuotta sitten, mutta silloin asuimme kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. Ja sen jälkeen rivitalossa. Sitten etsimme sopivaa omakotitaloa useamman vuoden ja kun päädyimme katsomaan tätä, olimme näytössä toisistamme tietämättä tarkistaneet, että makuuhuoneessa on hormin seinäpintaa eli takkamahdollisuus. Mielestäni tosi romanttista!

Tässä huone muuttopäivänä.


Jokaisella seinällä on ovi tai ikkuna. Lisäksi on pintavedettyä paksua patteriputkea ehkä 11 metriä ja kaksi muhkuraiseksi tapetoitua seinää. Ja huoneeseen oli pakko asentaa iso vaatekaappi. 

Takan suunniteltu paikka on tuossa yläkuvassa kengistä oikealle. Ensimmäisen asuinvuoden mietimme sitä, kannattaako takka todella tehdä huoneeseen joka on jo lähtökohtaisesti liian ahdas. Ensimmäisenä talvena valkeni, että ainakin lämmityksellisistä syistä se kannattaa.

Viime kesänä paikalle kutsuttiin vanhoihin taloihin erikoistunut nuohooja selvittämään hormin käyttömahdollisuuksia tarkemmin. Hormi piti ensin piikata auki ylhäältä – ja sitten päästiinkin heti yllätysmomenttien äärelle! Hormi ei koostunutkaan oletetusta hormiparista, vaan oli sisältä kuuden pienemmän mutta onneksi kuitenkin tarpeeksi suuren hormin kenno.


Toisekseen, hormi ei kulkenutkaan makuuhuoneen kohdalla siinä kohdassa, missä sen ensin luultiin kulkevan. Seinään tehtiin siis yksi hutiosuma ennen kuin oikea kohta löytyi, minkä jälkeen hormista lapioitiin kahdeksan säkillistä jonkinlaista eristepapanaa.

Sitten käytettiin muutama kuukausi tulisijan valintaan ja sopivan kohdan määrittelemiseen – ja näistä jälkimmäinen oli todella vaikeaa. Valitsemani pönttöuuni ei tarvitse alleen kuin itsensä levyisen valun, joten oikea kohta piti määritellä puolen sentin tarkkuudella jo ennen kuin lattiaa avattiin. Lopulta pääsimme avaamishommiin vasta viime marraskuussa.


Tässä yllä näkyisi lattiaan piirretty rinkula, jollei edessä olisi samojedinhäntää.


Mutta tässä rinkula näkyy vielä huonommin...


Lattia avattiin, valun perusta tuettiin kellarin seinien päälle, se raudoitettiin ja sitten takalle valettiin pohja. Talteen saatiin aika paljon purua ja ihan vähän lattialankkuakin!


Pönttöuunin muuraaminen kesti yhdeltä muurarilta ja yhdeltä erinomaiselta apumieheltä vajaat kaksi päivää. 


Pönttöuuni on Tiilerin Aino. Hormiliitos on tehty tulisijan takapuolelta erillisellä komponentilla, jonka yhteydessä on savupelti. Pari osaa vielä puuttuu: tarvitaan metallisuoja hormiliitosta ympäröivän villavaipan päälle ja suojapelti takan eteen, ne teetetään erikseen peltitöinä.


Makuuhuoneen saaga ei toki pääty tähän, sillä seuraavaksi pitäisi ratkaista tämä oviaukko. 


Aukko jatkuu pönttöuunin takana seinään saakka, mutta nyt takan tultua sitä täytyisi leventää mielellään sekä sivulle (tuosta missä valonkatkaisija on) että ylöspäin (seinäkellon kohdalta). Ei ole aavistustakaan siitä, onko se edes teknisesti mahdollista. Kukaan ei ole vielä uskaltanut kurkkia seinän sisään. Aukon suurentamisen jälkeen se pitäisi sulkea jonkinlaisella ovisysteemillä, jonka toteutustapaa vielä mietitään. 


(Tämän postauksen kirjoittaminen kesti melkein kaksi viikkoa, koska kuvia piti kaivaa ties mistä, ja jostain käsittämättömästä syystä suurimmassa osassa takan vaiheista löytämistäni kuvista oli tällä tavalla vähän liian paljon koiraa.)