Kirjoitus ei sisällä siperianhuskyja tai vauvoja.
Vakaana aikomuksenani oli aloittaa remonttipostausten sarja keittiöstä, mutta hanke kariutui siihen, etten
taaskaan jaksanut siivota keittiötä kuvauskuntoon. Joten mennään sitten päinvastaisessa järjestyksessä!
Tämä tässä on alakerran wc - siis
pikkuveski - siinä asussa, jossa sen joulukuisena iltana saimme omaksemme.
Ei... ehkä ihan toivotun tyylinen. Lisäksi tila on pieni, mutta alaansa nähden korkea, jolloin korkealle sijoitettu seinästä ulospäin työntyvä peilikaappi, vaaleisiin seiniin verrattuna tumma lattia ja kalmankeltainen valo tekivät kokonaisuudesta kolkon ja ahtaan.
Koska kylpyhuoneessa tehty remontti kesti avainten luovutuksesta muuttopäivään saakka, oli pikkuvessa sillä välin remontoijien käytössä. Ja näytti tältä. Arvatkaa, itkettikö.
Tiesin heti aika tarkasti, mitä vessaan halusin ja miten se tehtäisiin. Kaipasin lisää säilytys- ja laskutilaa, mutta myös illuusion avarammasta tilasta. Jälkimmäinen toteutettiin käyttämällä mahdollisimman tummaa ja suurta, lattialta seinälle kiipeävää laattaa, selkeälinjaisia kalusteita sekä jättikokoista, koko tilan levyistä peiliä.
Vanhat laatat poistettiin, lattia ja seinä laatoitettiin samansuuntaisesti, loput seinät paikattiin ja maalattiin, puinen pöntönkansi vaihdettiin valkoiseen ja kalusteet ja hanat uusittiin.
Gustavsbergin pönttö kuitenkin säilytettiin. Kannen vaihtamisen lisäksi se kaipasi vain - etenkin remontin aikaisen käytön jälkeen - perusteellista puhdistamista. (Jonka tein itse. Yökkäillen. Sen jälkeen oli pakko desinfioida ja pestä kädet n. 9528 kertaa, heittää homman aikana pitämäni housut roskiin ja soittaa äidille.)
Mutta kyllä kuulkaa kannatti!
Allas, laatikosto ja peili Kvik, laatta (30cm x 60cm) Kaakelikeskus, hana ja käsisuihku Svedbergs, lääkekaappi Peroba, työt laumanjohtaja tovereineen (mm. laattojen irrottamiseen ja kosteussulun levittämiseen tarvittiin valtiotieteiden maisteria. Onneksi sellainen oli saatavilla! Kiitos Ilari!).