26.9.2016

Usva

En muista ikinä mitään, joten en muista että olenko tämän jo kertonut – mutta täällä on aina usvaista. Yöt ja aamut ovat kauniita ja valo lempeää (ja heinikko märkää ja tarvitsisin vaihtokumpparit). 



Vuosia sitten joku ystäväni huomautti, että olen alkanut sisustamaan kotia koirien väritykseen sopivaksi. En oikeasti usko sen johtuvan koirista, mutta johtuu se sitten mistä tahansa, tässä kodissa ilmiö on mielestäni jonkin verran voimistunut.


(Mutta se että Kodan lempihuone on se kaikista mustavalkoisin, on kyllä sellainen sattuma jolle en voi mitään.)

Ajattelin ensi kerralla esitellä jomman kumman työmaan piinaavimmista vitsauksista, eli joko pihan, tai sitten pian remonttiin pääsevän pienen kylpyhuoneen. Molempien ajattelemisestakin tulee vähän paha mieli, joten olen yrittänyt ajatella kaikkea muuta. 

Esimerkiksi kirkkaita iltoja! Puhuimme vuosia siitä, että sitten kun meillä on paikka kaukoputkelle, ostetaan kaukoputki. Tämä oli juhlallisessa hengessä tehty päätös, koska luulimme että kaukoputket ovat kalliita. Eivät muuten ole! Kaukoputken saattaa saada esimerkiksi seitsemälläkymmenellä eurolla, mikä mielestäni on varsin kohtuullinen hinta siitä että näkee avaruuden lähempää. 


Siispä odotan kirkkaita iltoja. Luulen, että pakkanen osuu tänne aika lujaa talvisin, joten ehkä pian kirkastuu. 

llmeisesti sääolosuhteiden tarkkaileminen on nousemassa ihan oikeasti olennaiseksi osaksi blogin sisältöä, mutta so be it. Aloitin tämän kirjoittamisen seitsemän vuotta sitten koiranpentua odottaessamme, joten ehkä sisällön vaihtelut eivät tule shokkeina kellekään. Tai ehkä blogien sisältö ei ylipäätään ole sellainen aihe, josta kannattaisi shokeerautua... Olen miettinyt aika paljon motivaattoreitani ja blogin menneisyyttä ja tulevaisuutta sen jälkeen kun taannoin totesin jälleen, että väärinymmärretyksi tulemisen mahdollisuus on olemassa silloin, kun internetiin jakamansa sisältö ei ole läpileikkaus koko elämästä, vaan oikeastaan aika pikkuruinen kurkistusaukko valitsemieni filttereiden ja rajausten raameissa.

Mutta noh, tämmöistä tämä täällä on. 

Ja tänään täällä on usvaista. 

9 kommenttia:

  1. Täälläkin on usein sumua...johtunee tuosta meren läheisyydestä. Kaukoputki olisin kiva...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on sumuista kuulemma peltojen takia! Mereltä nouseva on kyllä sitä kaikista kauneinta <3

      Poista
  2. Älä koskaan lopeta tätä blogia, tämä on IHANA! :)

    VastaaPoista
  3. Sanoisin samaa kuin edellinen anonyymi; blogisi on aivan omaa luokkaansa, kiehtova. Sinulla on ajattelemisen taito ja kyky pukea aatoksesi sanoiksi. Yhteytesi koiriin, kykysi puhua niistä on ainutlaatuista ja kun kerrot Nidosta, saan vedet silmiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Keekis. Olen miettinyt tätä kommenttiasi muutaman päivän aika paljon <3

      Poista
  4. Toivon niin kovasti että jatkat tätä! Sulla on ihan uskomaton kyky kirjoittaa. Minulla ei, joten en sano nyt muuta kuin että oot huippu ja tää blogi kans!

    Pupetervehdys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti jatkan <3 Jäniiniterppa! ^^ (nää on ne korvat)

      Poista
  5. Luonnon läheisyydessä asumisessa säiden tarkkailu on olennainen osa päivittäisrutiineja, kuuluu siis asiaan :) Ihanaa että blogisi muuttuu elämänmuutoksien myötä, se on ainoastaan positiivista. Taitosi kuvata ja kirjoittaa säilyvät aina yhtä hyvinä joten jatka vain!

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.