23.12.2015

Jouluntaionta

Olen tyypillisesti juhlapyhät, aatot ja -päivät ainakin osittain ilman perheen toista aikuista – vaikka hänen läsnäolonsa olisi minulle tärkeää. Se on muuttanut tapaani suhtautua kaikkiin juhliin. 

Ennen yritin asennoitua kansallisia juhlia kohtaan hylkivästi. Se asenne muuttui ongelmalliseksi silloin, kun esikoinen alkoi ymmärtää elämää kodin ulkopuolella. En halunnut lasten toistuvien juhlamuistojen olevan kokonaan erilaisia kuin kaikilla heidän ystävillään. 


Muutama vuosi sitten päätin, että okei – täytyy ottaa käyttöön sellaisia rutiineja, jotka ovat jollain tavalla niin inspiroivia, että pidän niistä kiinni vaikka olisin koko juhlaviikon jatkuvassa kotivuorossa yksin.

Joulussa on se hyvä puoli, että sen kollektiivinen valmisteluaika on pitkä. Koska sen juhlistaminen jakautuu laajalle alalle eli muillekin päiville kuin aatolle, sen perinnekavalkadin joukossa on paljon sellaisia juttuja, joita pari työvuoroa eivät voi pilata. Tällaisessa ajattelukuviossa pyöriessäni tapahtui muutama vuosi sitten niin, että päätin alkaa askartelemaan joulukortteja joka vuosi.


"Aloitan" korttien tekemisen "perinteisesti" heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Se tarkoittaa sitä, että levitän ruokapöydän toiselle puolikkaalle askartelutarvikkeet ja vähän näpräilen jotain, minkä jälkeen käytän seuraavat kaksi viikkoa johonkin ihan muuhun samalla kun ajattelen kortteja aktiivisesti.


Tänä vuonna tämä ajattelupainoitteinen aktiivisuusvaihe oli niin pitkä, että olin itsekin iloisesti yllättynyt kun sain kortit kuitenkin valmiiksi.


Puolivälissä tekemistä hoksasin, että näistä tulee ehkä vähän enemmän mieleen tosi uhkaava nukkumatti kuin tonttu... Mutta eikös nukkuminen ole aika monen jouluperinne? Niin! On se! Kyllä väitän, että nukkumatti on nykyaikuisille paljon mieluisampi jouluvieras kuin esim. joulupukki!

Koska nämä joulupäivitykset on hyvä lopettaa aina rentoutusharjoitukseen, laitan tähän vielä dokumentaatiota siitä, kuinka me Benirin kanssa viime yönä lojuimme ajattelemassa sitä, että tänä jouluna meillä kaikilla on ihan oikeasti joululomaa.


Joulumusiikki on kyllä sellainen jouluperinne, jota en missään olosuhteissa tule omaksumaan. Mutta ehkä tästä sitä vastaan kampanjoimisesta on jo muodostumassa jonkinlainen perinne! Tässä suositukseni vaihtoehtoiseksi joulumusiikiksi:


Aiemmat ehdotukset täällä ja täällä. Hyvää joulua, te kaikki siellä! ♥

4 kommenttia:

  1. Ihanaa joulua! GoT-henkisistä korteista iso plussa! Meidän yksikköön ei oikein hiipinyt joulumieli tänä vuonna. Raskasta Joulua-kiertueella on käyty pari kertaa kuten joka vuosi, mutta siihen se joulumieli onkin jäänyt. No mutta, jouluruoka maistuu aina joka tapauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JES! Joku tajusi GoT-viittauksen! Ihanaa! :D Kortit saaneista se oli mennyt suurimmalta osalta ohi. Yksi sipoolainen kysyi ilahtuneena, että olenko tehnyt kaikille kortit asuinkuntien vaakunoiden mukaan :D

      Jouluruoka oli tänä vuonna meillä erityisen kohdillaan. Olennaisimpana pidän karamellisoituneita porkkanoita ja perunalaatikkoa ja nyt molemmat olivat erityisen hyviä <3

      Poista
  2. Kortit ovat ehkä lievästi pelottavia (mutta silti hienoja) ja postauksen otsikko oli kovin vaikea lukea (joulutaiatonta, jouluntaonta eikun jouluntaionta!), mutta silti toivotan oikein ihanaa joulun aikaa teidän laumalle. Rentouttavaa joululomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa luinko otsikon itse varmaan viiteentoista kertaan hiiiitaaaasti ennen kuin olin ihan varma siitä, että olen kirjoittanut sen oikein :D Rentouttavaa lomaa teillekin! <3

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.