14.4.2009

Pääsiäisnoita

Tänä pääsiäisenä saatiin suklaamunien, kummallisten pääsiäiskukkien ja muovitipujen sijaan oikein erityisen mieluisa pääsiäispaketti, pienenpieni pääsiäisnoita. Tai siis velho.

Laumanjohtaja haki nyytin lentokoneella Göteborgin lentokentältä (kuvassa yllä), johon nyytin kasvattaja (kiitos vain Marjut!) sen Hedekasista toimitti. Nyytti, joka näin kotioloissa tunnetaan paremmin Kodana, vietti ensihetket uuden laumanjohtajansa kanssa pontevasti kiljuen ja osoittautui niin isoksi pötkyläksi, että joutui lainaamaan siskonsa hieman isompaa kantolaukkua päästäkseen koneeseen. Koko lentomatkan Koda nukkui.

Kun matkalaiset sitten hieman ennen kahdeksaa pääsivät perille kotiin, istuimme Nidon kanssa eteisessä odottamassa. Ovi avautui hitaasti ja rappukäytävässä kökötti pieni, karvainen pallero, joka oli selvästi päättänyt olla tulematta sisään. Maanittelua jatkettiin pitkään ja kun sisään vihdoin uskaltauduttiin, ensimmäinen parituntinen vietettiin eteisessä. 

Nido on ollut muutoksesta tyrmistynyt. Kun Koda tekee jotakin pentumaista (syö mattoa, kompuroi, pissaa sisälle), Nido katsoo meitä sellaisella kattokaa nyt, mitä mä sanoin, palautetaan se!-ilmeellä. Se vahtii pennun tekemisiä jatkuvasti, seuraa sitä ja on kirsunmitan päässä etenkin silloin kun pentu syö jotakin. Erityisen vaikeaa Nidolle on ollut ymmärtää sitä, että pennulla on aivan yhtäläinen oikeus ruokaan. Koda puolustaa namejaan, lelujaan ja omaa henkilökohtaista koskemattomuuttaan kuitenkin reippaasti ärähtäen. Vaikka se onkin niin pieni että mahtuu seisomaan Nidon vatsan alla, se puolustaa itseään ja oikeuksiaan mallikkaasti.


Mitä sä teet? Ootko varma että noin saa tehdä?

Kahden koiran taloudeksi siirtyminen on aiheuttanut sen, että on pitänyt aloittaa erään täysin uuden asian opetteleminen: kahden koiran samanaikainen lenkittäminen. Homma on tuottanut haasteita etenkin siksi, että toinen koira on toista n. 75% pienempi, 8-viikkoinen, ja loputtoman kiinnostunut kookkaamman lenkkitoverinsa pissaamistoimenpiteestä (=ei osaa kuvitella mitään kiehtovampaa kuin suihkun alle tunkeminen). 


Pyllyt juomakupilla




Kodan käytös on myös aiheuttanut erinäisiä epäilyitä. Meillä on painava syy uskoa, että se on oikeasti joko:
- vampyyri
tai vaihtoehtoisesti
- kissa

Ensimmäinen epäilys johtuu siitä, että vampyyrit - kuten hyvin tiedämme - eivät näy valokuvissa. Kodasta on mahdoton saada valokuvia ja jos tavoitteena on saada siitä yksi onnistunut otos, täytyy kuvia räpsiä vähintään tuhat.
Jälkimmäinen epäilys puolestaan johtuu lähinnä naukumisesta ja selän köyristämisestä.

Koda on myös pelottavan älykäs. Se on jo nyt hyvä tulkitsemaan ihmisten tunteita, tuntee oman nimensä ja osaa tehdä kiellettyjä asioita salaa. Jos näen kauempaa sen olevan rikollisissa puuhissa ja kiellän sitä, se juoksee jo valmiiksi karkuun. Ja on siis kahdeksanviikkoinen. Toisin kuin Nidolla pentuna, Kodan lempileikkejä ovat leikit, joita leikitään yksin. Nidosta poiketen se myös nukahtaa mielellään syliin ja tykkää olla lähellä.

Pitänee lopettaa tähän. Äänistä päätellen joku on yrittänyt taas kiivetä matkalaukkuun ja jäänyt auttamattomasti jumiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.