Oltiin lomalla

Eikä pupua vieläkään löytynyt.

P.S.
Olen odottanut, että blogin uusi bannerikuva ilmestyy maagisesti kameraan ja on tätä nykyistäkin parempi. Voi olla, ettei tämä ole se.

Sunnuntain taivas- ja äänimaisemat

Ulkona on tänään korkea taivas. Kävin toteamassa asian heti herättyäni. 

Muut olisivat ehkä halunneet käydä toteamassa asian vasta myöhemmin.

Muuta asiaa ei ollut. Viettäkää hyvä sunnuntai ja jos olette pääkaupungissa tai sen lähiseuduilla, kuunnelkaa Terraariota. Terraario puhdistaa mielen. Sen jälkeen tulee Jazz kiinnostaa ja sitten - musiikkia soittavista ohjelmista paras ikinä - DJ Bunuelin Kohti valoa. Sunnutai on hyvä radiopäivä. Ja tänään se on hyvä päivä muutenkin.

Pieni hankinta suureen paheeseen, osa 2

Jokaisessa remontissa tulee eteen ei-toivottuja yllätyksiä. Meidän ei-toivottu yllätyksemme oli sattumalta havaittu massiivinen kosteusvahinko: kolme desiä mustaa kalustemaalia oli muutaman päivän ajan päässyt rauhassa lorottelemaan pitkin nukkekodin valmiin alakerran lattiaa. 

Ja nyt tulee vinkki kaikille tee-se-itse-remontoijille:

Jos suljet maalipurkin tarkoituksella huonosti koska suunnittelet jatkavasi maalaushommaa pian, kannattaa varmaan säilöä maalipurkki jotenkin muuten kuin horisontaalisessa asennossa (ja jonnekin muualle kuin nukkekodin alakertaan).

Itsesyyttelyn (= syytimme molemmat tapahtuneesta yksimielisesti minua sen jälkeen kun olin ensin yrittänyt vähän syyttää laumanjohtajaa) jälkeen saimme jäljet kuitenkin siivottua ilman, että mitään tuhoutui. Ja lopputulos on tässä:

Kattotiilet, parvekekaiteen puolat ja alakerran lattia tilattiin netistä, yläkerran lattia ja alakerran seinät ovat kontaktimuoveja Sinellistä. Yläkerta tapetoitiin Sinellin skräppäyspaperilla. Runko käsiteltiin Osmo Colorin valkovahalla (samalla kuin se olohuoneeseen kesällä tehty pöytä), mustat osat on maalattu mustalla kalustemaalilla. Parvekkeen lattia on Sinellin askartelumosaiikkia, joka on saumattu valkoisella sauma-aineella.

Mietin aika pitkään, millä ulkoseinät kannattaisi käsitellä, sillä pinnan täytyy kestää pyyhkimistä, mutta näyttää kuitenkin kivalta. Päädyin sitten sekoittamaan valkoista akryylimaalia akryylimaalipastan ja kaasugrillin hiekan kanssa. Pinta näyttää rappaukselta, mutta koska se on akryyliä, sitä voi pyyhkiä kosteallakin.

***

Kehottaisin kaikkia hyvää lukemista internetistä etsiviä (kääntymään kirjahyllyn puoleen...) vilkaisemaan tuota oikean reunan linkkilistaa, jota olen vihdoin saanut päivitettyä. Sieltä löytyy esimerkiksi kaikkien aikojen suosikkiblogini Manhattan Nest. Blogia kirjoittaa ihana Daniel, joka remontoi puolisonsa kanssa juuri sen aikakauden ja tyylisuunnan town housea, jollaisen toivoisin joskus  löytäväni (omakotitalomuodossa) Suomesta. Tietääkseni mitään sellaista ei tosin ole koskaan tänne rakennettukaan... Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, ja remontoi pahimpaan town house -himoonsa yhden nukkekodin.

Keittiöpalapeli

Jokin aika sitten mietin täällä ääneen (tai siis... digitaalisesti) keittiön yhtä nurkkaa, jota on pyöritelty kuluneiden 1,5 vuoden aikana jos jonkinlaiseen muotoon. Viimeksi nurkka näytti tältä ja silloin pohdittiin koko seinän maalaamista liitutaulumaalilla:

No siitä ideasta luovuttiin. Nyt keittiö näyttää tältä:

Olennaiset muutokset:
- kuvan koira seisoo (koska luulee saavansa jotakin siitä hyvästä, että ilmestyi paikalle kuvausrekvisiitaksi)
- seinä maalattiin aiemmin muualla asunnossa käytetyllä maalilla vaalean hiekkaiseksi
- pienen liitutaulun tilalle hankittiin suurempi
- seinähyllykköä siirrettiin ylemmäs (jotta alle mahtuu laumanjohtajan uusi, massiivinen kahvikone, joka tosin on vielä kaupassa)

Mutta olennaisinta on tuo liitutaulu. Haluaisin nyt kehua sitä.

Taulu on Lehtorinne Designin ja tilasin sen Sisustuksen Koodista. Taulu on mahtava, koska sen pinta on sileä ja tasainen, ja koska sen mukana tulee kuukausitarra-arkki, joka tekee taulusta perheen yhteisen kalenterin (sen lisäksi, että itse kannan laukussani kahta paperikalenteria). Viikonpäiviä siitä ei tietenkään hahmota, mutta koska emme elä normaaliviikkorytmissä, siitä ei ainakaan meille ole haittaa.

Ja koska taulu on metallia, siihen saa myös magneeteilla kiinni esimerkiksi Picasson.

Picassoakin haluaisin kehua, mutta jätetään se toiseen kertaan.

...Vaan ei ensi kertaan, sillä silloin on vuorossa asiaa Hullun Nukkekotimuijan viimeaikaisista tekemisistä. Eli siis siitä, kun vähän maalasin yhtä nukkekotia ja kuvittelen nyt olevani senkin alan asiantuntija.

P.S.
Tarkoituksenani olisi päivittää blogin ulkoasua tässä jahka joudan, mikä voi tarkoittaa tätä iltaa tai mitä tahansa iltaa esim. ensi vuonna. Ajattelin nyt kuitenkin varoittaa, että mikäli poistan vahingossa koko blogin hetkeksi niin kuin viimeksi kävi, niin älkää peljätkö.

Isänpäiväkortti

Jos tuon otsikon luettuanne paniikissa tajusitte, että isänpäiväkortti on päässyt kokonaan unohtumaan, ei hätää! Voitte aivan hyvin tulostaa tämän seuraavan. Siinä on kukkia ja isin hellimistä, joten täysin on teemaan sopiva. 

Teidän isit/lasten isit/muut isienkaltaiset henkilöt voivat sitten maanantaina työpaikkojensa kahvipöydissä yhdessä miettiä, miksi hitossa kaikki saivat tänä vuonna kuvan jostain ventovieraasta housuttomasta tyypistä ja sen korvia puhdistavasta koirasta.