2.8.2016

Olohuoneesta ja autioista teistä

Huomenta, 

Olettehan ruskettuneita, pisamoituneita, rentoutuneita ja latautuneita? En oikein osaa vastata omasta puolestani. Tai no, pisamoitunut tietysti kyllä. Perheestä kaikki muut (siis paitsi minä ja vamppyyri-ihonsävyn perinyt lapseni) ovat ruskettuneetkin, joten ilmeisesti ulkona on viihdytty. 

Niin ja alakerta on oikeastaan valmis. Että täällä on mennyt aika hyvin.

Kuuden viikon kesälomasta on jäljellä enää tämä viikko ja paljon jää kesken, mutta se ei kyllä ole mikään yllätys. Teimme keskenämme sopimuksen, ettemme käytä aikaa sen kulumisesta harmistumiseen, joten se siitä siis. Asiaan!

Meillä on täällä kaksi olohuonetta, ja alakerrassa on tämä pienempi ns. aikuisten olohuone (ei televisiota, ei kovin hyvin leikkitilaa, lastenhuoneet kaukana). Tämä tila oli myös remontin suurin jännitysmomentti, koska emme tienneet, minkälaisia kantavia rakenteita kuvissa näkyvien, kavennettaviksi tai poistettaviksi päätettyjen palkkien sisällä on.



(Kuvan paljaan raajan tarjoaa tuttuun tapaan tietysti Housuton Remonttimies.)

No, kävi strömsöläinen tuuri! Ensimmäisenä iltana avaintenluovutuksen jälkeen menimme parin ystävän ja lasten sedän kanssa seinistä menestyksekkäästi läpi, eikä niistä paljastunut mitään, mikä olisi pitänyt säilyttää.


Seinänpätkä ja katon leveät palkit olivat täynnä purua. Sitä kolattiin lumikolalla ja lapiolla lattioilta. Sitten lattia purettiin.



Muuttopäivänä olohuoneessa ei vielä ollut valmista lattiaa. Tämä vaihe oli mielestäni kaikista ikävin. Seuraavassa kuvassa näkyvä takan pohjavalumonttu oli tuossa kuukauden.



Mutta nyt olohuoneen toinen puoli on (viimeisiä kattolistoja lukuunottamatta) valmis!


Tällä toisella, seuraavassa kuvassa näkyvällä puolella on vielä vähän tekemistä. (Olisi myös kiva löytää oman kamerani laturi jostakin, housuttoman miehen kamera muuttaa kaiken näköjään vähän vaaleanpunaiseksi...)


Muut jutut seisovat nyt, kun odotamme että aita valmistuu.


Koirat ovat täällä paljon ulinaherkempiä kuin kaupungissa tai mökillä, ja mielestäni se johtuu siitä, että pihalla on koko ajan joku niiden ihminen, mutta koirat eivät hahmota pihaa vielä kovin hyvin.  Kyllähän sellainen asetelma hermostuttaa! Niitä ei ole voinut päästää pihan kaikkiin kolkkiin vielä edes remmeissä. Mutta pihan ulkopuolisen ympäristön ne ovat oppineet tuntemaan yllättävän hyvin sen huomioiden, että ovat tottuneet suunnistamaan kaupungissa. Olen alkanut testaamaan lenkillä sitä, osaavatko ne risteyksistä kodin suuntaan, jos en anna niille suunnasta vihjeitä. Koda on siinä jo oikein hyvä.


Kehumme myös: teitä, joilla ei tule ikinä ketään vastaan.

Sekä Kodan uskomatonta kykyä hahmottaa tässäkin asunnossa se, missä paikoissa nukkuessaan se voi kattavimmin olla kaikkien tiellä.


11 kommenttia:

  1. Tiedätkös, olisi kiva nähdä pohjapiirustus talostanne. Talo vaikuttaa mielenkiintoiselta ja olisi hauska nähdä millainen se käytännössä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alakerrasta voisin ainakin joo! Yläkerrassa on perinteisempi asetelma, olkkari ja aula ja niiden ympärillä makuuhuoneet.

      Poista
  2. Huh, kun tulee oma rakennusaika mieleen erityisesti tuosta keskeneräisestä keittiökuvasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muisteletko kaiholla, inholla vai helpottuneisuudella? :D

      Poista
  3. Siitähän tuli ihan kiva.

    VastaaPoista
  4. Voi Koda ;D Mieletön valinta unipaikaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kodan tokalemppari on kodinhoitohuoneessa siten asemoituneena, että vessaan ei pääse, eikä kodinhoitohuoneen ovea saa kiinni <3

      Poista
  5. Hahhahahah tuo unipaikka :D :D Meidän karjalankarhukoirat ei ikinä nuku vierekkäin. Paitsi keittiön ja eteisen välissä. Ja vielä yleensä sillai jonossa, ei söpösti kerällä lusikassa (niin että siitä saattais mahtua ohi) vaan ennemminki niin että raajat suorina, ihan vaan esteen pituuden maksimoimiseksi... sitten tuhistaan äärimmäisen loukkaantuneena jos joku KEHTAA vähän hipaista kesken unien. Hohhoijjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nääkin nukkuu jonossa! Ei ikinä sillain vierekkäin, vaan aina nimenomaan jonoutuneena jotta saisivat maksimoitua sen koiramuuriefektin. Ja sit just silleen, että parasta on jos pääsevät jonoutumaan huoneeseen joka on niin kapea, että sen leveys on täsmälleen kaksi siperiahuskynmittaa.

      Poista
  6. Koda <3 Sen uniasennot ovat ihan omaa luokkaansa!

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.