5.5.2016

Tanssia pimeässä

Poikaa odottaessani minuun iski tarve kuunnella Bruce Springsteenin Dancing in the Darkia. Enkä ole koskaan ennen kuunnellut Springsteenia tarkoituksella! Mutta kun kuuntelen Dancing in the Darkia, tekee mieli tanssia villisti sellaisella vähän vaivaannuttavalla kasarityylillä, johon liittyy leveä haara-asento sekä matalia potkuja suoraan eteenpäin.

Jokin aika sitten juttelin äidilleni ohimennen siitä, kuinka keskenään erilaisia mieltymyksiä raskausaikoihini on liittynyt. Äiti oli hämmästynyt tästä Dancing in the Darkista kuullessaan ja kertoi kuunnelleensa sitä itse paljon minua 80-luvun lopulla odottaessaan. Ja pitävänsä erityisesti kappaleen videosta.

Tämän myötä toivotan hyvää äitienpäivää kaikille jonkun äidiksi itsensä tunteville! Äitiys, jos jokin, on välillä kuin tanssia pimeässä.


***

Nyt tavaroiden pakkaaminen on alkanut saada raivoisia sävyjä. Aina kun pakataan, pakataan vähän raivolla. Löysin uudet kodit 13 (!!) kirjalleni, yhden lähetin jo postissa ja kolme olen vienyt uusille omistajilleen (tapasin samalla myös koiranpennun, eli win-win). Työkalukaappikin tyhjennettiin – ja kun toinen meistä hamstraa kirjoja, niin toinen hamstraa kyllä sisältöä työkalukaappiin, joten tässä ollaan siis oikeasti edistytty. 

Valvoin pari yötä sitten melkein koko yön uutta keittiötä miettien, ja viime yö kului samoin. Keittiössä on ollut pari ratkaisematonta ongelmaa joita olen siirtänyt myöhemmäksi, ja nyt niiden päätösten eräpäivä lähestyy. Ratkaisuvaihtoehtoja on muutamia ja ne ovat kaikki suunnilleen saman hintaisia, joten päätöstä ei voi tehdä ilmiselvimmän kriteerin mukaan.

Tavaroita lojuu kaikkialla, hermot kiristyvät sen takia. Ja Benir, tuo opportunisti, osaa hyötyä tilanteesta. Tänään se oli löytänyt jostakin lasten palikoita, tehnyt itselleen pesän sohvalle ja syönyt eväitään sitten tyytyväisenä siellä.



2 kommenttia:

  1. Heh, meillä on syöty kaikki Brion palikkapurkin palikat, jotka yksi kerrallaan on unohdettu jonnekin pöydän alle ulos lähtiessä. Ja kun sanon syöty, tarkoitan aivan säleiksi. Niin että jälkikäteen vain väristä on pystynyt päättelemään mikä palikka oli kyseessä. Että nätistihän tuo Benir oli leikkinyt ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Benir söi niitä pienempänä kanssa silleen silpuksi saakka, mutta nykyään sille riittää maltillinen maistelu :D

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.