4.6.2015

Kesäprojekti numero uno

Kesämökissämme on n. 30 asuinneliötä sekä toistaiseksi varastokäytössä ollut parvi. Makuuhuoneena on tähän saakka toiminut alkovi jossa on leveä parisänky, jonka vieressä on tarvittaessa pidetty pinnasänkyä tai kehtoa. Kun mökki vuonna 2012 valmistui, suunnitelmana oli että yritämme pärjätä alkovilla ja sillä parisängyllä niin pitkään kuin mahdollista ja otamme parven käyttöön sitten kun yksi sänky osoittautuu mahdottomaksi.

2013 syntyi toinen lapsi. 2015 syntyy kolmas. Kevättalvella mökillä käydessämme totesimme että jo tällä kokoonpanolla yhdessä sängyssä nukkuminen on ainakin näillä persoonallisuuksilla aika tuskallista, joten siirryimme laumanjohtajan kanssa nukkumaan olohuoneosion vuodesohvalle ja annoimme sängyn lasten käyttöön.

Oikeastaan nyt tilanne on se, että lapset nukkuvat rauhassa kahdestaan alkovissa ja me ahtaasti vuodesohvalla siperianhuskyjen kanssa, jotka jyrkästi kieltäytyvät ymmärtämästä että sohva ei muka enää olekaan pelkästään niiden.


Tästä kaikesta motivoituneina aloimme keväällä suunnitella sitä parviremonttia. Ja nyt se on jo edistynyt vähän! Parvi muutetaan siis lasten makuuhuoneeksi – patjoja, tyynyjä ja jotain kivoja hyttysverkkoja ja lamppuja ja ehkä arkku vaatteille. Visio on aika selkeä.

Se sen sijaan ei ollut kovin selkeää, miten ja mistä parvelle tullaan jatkossa kulkemaan. Nyt sinne kuljetaan luukun takaa alas taittuvien tikkaiden (näkyvät seuraavan kuvan laidassa) avulla ja sellainen järjestely ei tietenkään ihan sovellu jatkuvaan käyttöön. Useiden vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen päädyimme siihen että uudet portaat tehdään eteisnaulakon tilalle.



Tiedän mitä ajattelette. Mutta kyllä siihen mahtuu!

Laumanjohtajan alustava työsuunnitelma:


Lain kannalta olennaista on se, että koska parvi on kokonaan alle 160 senttiä korkeaa tilaa, sitä ei lasketa asuinneliöihin eikä sille vieville portaille ole käytännössä minkäänlaisia turvallisuusvaatimuksia.

Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö meillä olisi portaille turvallisuusvaatimuksia. Inhoan itse kierreportaita, metalliportaita ja kaikenlaisia avoimia portaita, joten halusin parvelle suljetut, puiset portaat. Ja koska mökissä on aika paljon ihmisiä ja todella vähän säilytystilaa, halusin että portaikon alaosa hyötykäytetään jonkinlaisena lokerikkona tai hyllykkönä.

Piirrustuksista ja suunnitelmista keskusteltiin pitkään paikallisen puusepän (joka on erikoistunut portaikkoihin ja rakentaa meille tuon askelmaosion) sekä mökin rakennustöitä alunperin valvoneen henkilön kanssa. Molemmat lopulta kääntyivät (käännytettyinä) sille kannalle että idea on aika älytön mutta toteutettavissa, joten aloitimme (tai siis minä makasin selälläni, Koda terassilla ja laumanjohtaja, lapset ja Benir aloittivat) purkutyöt.


Ensin täytyi puhkaista pieni reikä portaiden tulevalle paikalle, jotta välikaton koolinkien kohdat selviäisivät ja portaiden maksimileveys saataisiin varmistettua.


Ei yllätyksiä vielä. Kun pääsemme mökille seuraavan kerran joskus juhannuksen jälkeen, tästä olisi tarkoitus jatkaa avaamalla portaiden aukko kokonaan. Lisäksi makuualkovista eteisen puolelle tunkevat seinähirsien päät täytyy moottorisahata lyhyemmiksi. Ja keskustella siitä, mitä parven lattialankkujen ja eteiskaton paneelin tilalle laitetaan: kummatkin on korvattava jollain, koska tuo parven nykyisten portaiden luukun paikka täytyy sulkea molemmilta puolilta.

Ja sitten on vielä tämä kaide:


Kaidetta ei tarvitsisi korvata millään koska sitä ei tarvitse purkaa tässä yhteydessä ollenkaan, mutta olen aina ajatellut että kaide on väliaikainen. Ihan vaan visuaalisista syistä. Tilalle olen alustavasti hahmotellut jotain joka vaatii rantakoivujen kaatamista, kuorimista ja kuivattamista, joten kaiteen kanssa jatketaan varmaan ensi vuoden puolella. Mutta mainitsin nyt samalla siitäkin, jotta voin sitten ensi vuonna aiheesta lörpötellessäni viitata tähän postaukseen!

On myös mainittava, että samalla kun me painiskelemme näiden täysin epäolennaisten nukkumisjärjestelyiden ja parviasioiden kanssa, Benir on taas palannut tämän ilmeisesti jokakesäisen, oikeasti tärkeän projektinsa pariin.



Se aikoo selvittää, kuka tai mikä hiekan alla asuu, ja miksi siellä asuva henkilö kuopan kaivuupaikasta riippuen joko liikuttelee hiekkaa tai jatkuvasti täyttää kuoppia vedellä.


Koda on keskittynyt edelleen lähinnä lahdessa seisomiseen. Silminnäkijän mukaan se oli eilen kokeillut myös sukeltamista. Aion kytätä sitä seuraavalla reissulla kameran kanssa niin kauan kunnes saan taltioitua siperianhuskyn sukeltamassa.


8 kommenttia:

  1. Nyt on ihan pakko taas pitkästä aikaa kommentoida. Aivan ihana postaus! Rakastan tätä blogia niin paljon ja ilahdun aina kovasti kun Facebookissa etusivulle tulee sun postaus <3 älä ikinä lopeta blogin pitämistä, sä oot niin taitava kirjoittaja ja mahtava persoona <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kiitos kiitos kiitos tästä <3

      Poista
  2. Jännä nähdä, millaiset portaista tulee. Oma mielikuvitukseni ei pystynyt kuvittelemaan tuohon tilaan toimivaa portaikkoa, joka ei täytä koko eteistä, mutta mielikuvitukseni ei ole ihan samalla tasolla kuin teidän rakenteellinen taitavuutenne. :) Parven kaiteeksi ehdotan jonkun sepän käsin takomaa rautakaidetta.

    Ihana Benir! Niin keskittyneenä tuijottaa kaivamaansa kuoppaa ja odottaa hiekan alla asuvan tyypin näyttäytyvän. Siellä on varmaan muurahaisleijona, eikös Muumi-kirjoissa rantahiekassa sellainen otus asustele? Vai muistankohan nyt jotain ihan omiani...

    Tuisku sukeltaa halutessaan järven pohjasta esim. kepin tai näkinkengän kuoren. Se työntää ihan pokkana koko päänsä veden alle eikä ole moksiskaan korviin mahdollisesti menevästä vedestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin odotan portaiden näkemistä aika jännittyneenä :D Tai eniten oikeastaan koko hankkeessa epäilyttää se, että mahtuuko portaista lopulta kulkemaan kukaan täysikasvuinen ja ovatko ne kuitenkin samalla lapsille liian jyrkät. Portaat mitoitetaan niin että pari alinta tulee vähän alkovin eteen, jotta askelsyvyys on mukava. On ollut jännä jutella projektista noiden ammattilaisten kanssa, koska he ovat suhtautuneet suunnitelmiin niin suurella epäilyksellä, mutta samalla kuitenkin ovat itsekin suunnitelleet kaikennäköisille parville ties minkälaisia porrasviritelmiä – kuten niitä tikapuita...

      Joo sitä Muumien muurahaisleijonaa mekin ollaan ajateltu Benirin etsivän! Se oli ihan superpelottava silloin pienenä ja oli tosi järkyttävää katsoa se jakso nyt aikuisena uudestaan ja todeta että se pelottaa EDELLEEN ihan sikana :D

      Hyvä Tuisku!! <3 Mä en vieläkään tajua että miten Kodan sukeltaminen on ylipäätään mahdollista ja että miten se on sen toteuttanut. Mielikuvissani se vetää silleeni ihan saukkona pitkin poikin ulappaa.

      Poista
  3. Onnea♥
    Olen nyt kyllä pahasti missannut jotakin...tuo lapsi 2015 on kyllä mennyt sivu korvien/silmien..:) Johtuu varmaankin siitä, että olen jo pidemmän aikaa ollut aika vetämätön, kaiken sattuneen johdota, että olen vaan selaillut toiseten blogeja.

    VastaaPoista
  4. Oliko Benir miten tehokas apu purkuhommissa? Jotenkin uskoisin, että kaikkein tehokkain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis todellakin ihan kaikista tehokkain ja olennaisin linkki komentoketjussa! Lapset kantoi purkujätteet terassille jossa Benir sitten yritti salaa käsitellä niitä vähän uudelleen.

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.