12.3.2015

KEVÄT, OSA 2

Kyllä, kuulkaa, tämä jatkuu postaussarjana kesäkuuhun saakka!

Kadut ovat jo niin kuivat että kengät kopisevat ja pöly yskittää, joten hullu talvikenkämuija on joutunut tänä vuonna säilömään aarteensa tavallista aiemmin.


Sekä minä että ainakin yksi lukijoista muistelimme että olisin aiemminkin kirjoittanut uggien pesemisestä, mutta en löytänytkään muuta kuin kuvamateriaalia. Joten kerrataanpas. Ohjeet soveltuvat uggeille, joilla on pehmeä pinta (tuota harmaata paria en lopulta pessytkään ja yhden parin jätin kaappiin kesää varten, koska ikinä ei voi olla liian varautunut).

Tarvitset:
- kylmää vettä astiassa
- herkille tekstiileille sopivaa saippuaa tai uggien omaa pesuainetta. Itse käytän Marseillesin kuutiopalasaippuaa.
- sanomalehtipaperia
- uggien kaltaisille nahkakengille sopivan harjan
(- auttajasiperianhuskyn)
(- uggien kaltaisille nahkakengille sopivaa suojasuihketta)

Ensin kastellaan kengän pinta kädellä, ei suoraan suihkuttamalla eikä upottamalla (myös pesukukkaa tms. välinettä voi käyttää, jos lupaa käyttää sitä varovasti). Tarkoitus on, että pelkästään pinta kastuu, mutta ei likomäräksi. Tuloksena on kiiltävä, silkkinen nahkapinta, jota kuvailisin delfiininihomaiseksi.

Seuraavaksi pinta saippuoidaan – kädellä, ei suoraan saippuaa kengälle kaatamalla tai saippuapalaa kenkään hieromalla. Samalla voi varovasti rapsutella tahroja, jos sellaisia kengässä näkyy. Kengän pinnan voi saippuoida kauttaaltaan. Kannattaa kiinnittää huomiota etenkin kantapään tekstiilietikettiin, se on yleensä törkeän likainen mutta puhdistuu hyvin.

Tämän jälkeen kengän pinta huuhdellaan samoin kuin on kasteltukin - kädellä ja kylmällä vedellä. Saippua siis paijataan kengän pinnalta pois.

Kun sormet ovat pesemisestä kohmeiset, tungetaan kengät täyteen sanomalehtipaperia niin, että kenkä pysyy suunnilleen oikeassa muodossaan.


Kengät jätetään kuivumaan. Auttajasiperianhuskyn, jos sellainen löytyy, voi jättää viereen vahdiksi (voi myös olla, ettei auttajasiperianhusky itse asiassa olekaan lainkaan kiinnostunut auttamisesta, vaan sen sijaan odottaa herkeämättä emännän poistumista jotta voisi sitten rauhassa penkoa kengistä lempimateriaaliaan eli sanomalehteä).

Kengät kuivuvat noin vuorokaudessa. Lopuksi pinta harjataan ja jos jotain sopivaa suihketta on, pinnalle suihkitaan suojasuihke. Kun kengät ovat tuulettuneet suihkimisen jälkeen hetken, ne voi säilöä. Käytän itse alkuperäisiä laatikoita, mutta jos niitä ei ole käytettävissä, suosittelen samantapaisia pahvilootia, jotta vastapesty luonnonmateriaali ei kesän aikana ala haista esim. umpinaisessa muovilaatikossa. Ja tietty kengät voi säilöä ilman laatikoitakin. Mutta laatikoita käyttämällä saa hyvin autenttisen lahjapakettien avaamisfiiliksen sitten elokuussa, kun kengät saa ottaa taas käyttöön.

Sitten satunnaisia kuvia puhelimesta:



(Huoneiden uudelleenjärjestelemistarpeen takia myin tuon vanhan kirjahyllyn ystävälleni, tässä sitä pakataan nippuun.)


Tämä viimeinen on vanhemman lapsen ottama. Kysyin häneltä, mitä se esittää.

- No karvaa!

12 kommenttia:

  1. Kiitos tästä!! Mä muistan kans lukeneeni sun blogista noista pesuohjeista, taisinpa kysellä sillon aikoinaan jotain ohjettakin. Nyt Uggeja on kertyny pari paria joten tämä tuli todella tarpeeseen. Itse en ole ehkä vielä valmis luovuttamaan kesälle, ja taidan lykätä pesua vielä parilla viikolla, jos vaikka tulis pakkasia :)

    Mä tosi harvoin kommentoin tänne, tai muihinkaan blogeihin. Mutta edelleen teidän karvapallerot on kyllä supersuloisia ja taaperot myös. Tykkään tosi paljon sun tyylistä ja mielelläni lukisin postauksia useamminkin :)

    Mukavaa kevättä!
    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis mäkin muistan kyllä (melko) elävästi sen että olen johonkin ne ohjeet kirjoittanut, mutta ne on varmaan sitten jonkun ikivanhan postauksen kommenttiosiossa...
      Oikeasti jätän joka kesäksi yhdet perusuggit kaappiin siksi, että voin hemmotella itseäni jollain tarkoin valituilla myöhäisillä yölenkeillä. Kun on kävellyt ensimmäisen kuukauden kalvavissa sandaaleissa ja muissa kesäkenkäviritelmissä, on ihan parasta upottaa jalat uggeihin ja lähteä keskellä yötä koirien kanssa laahustamaan korttelia ympäri.

      Kiitos! Yritän kirjoitella niin usein kuin vain suinkin on mahdollista, mutta muu elämä välillä, ja varsinkin nyt, hankalasti häiritsee sitä pyrkimystä :D Mutta yritän petrata. Ajattelen Suden hetkeä ja lukijoita tosi paljon ja todella lämpimästi. Ja varsinkin sellaisina huonoina hetkinä joina muista asioista en ajattele kovin lämpimästi.

      Poista
  2. Mielestäni kirjoittelin tänne kiitokset samana päivänä, kun juttu julkaistiin, mutta ovat näköjään kadonneet bittiavaruuteen :/ Mutta joka tapauksessa, kiitos!

    Terkuin,
    Maaria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä! Keskustelin niistä aiemmista pesuohjeista yhden blogia alusta saakka lukeneen ystäväni kanssa ja hän kehtasi väittää ettei sellaisia ohjeita muka ole ollut aiemmin olemassakaan. En tajua!

      Poista
    2. Ihan varmasti oli! Ne oli kommenteissa, muistan vielä kun kysyjä totesi jotain siitä, että onneksi tuli säästettyä se alkuperäinen laatikko.

      Maaria

      Poista
    3. No nyt oli sit pakko alkaa käydä läpi noita kommentteja, ja löytyihän se! http://sudenhetki.blogspot.fi/2012/11/vapauttakaa-lyhyet-henkilot.html

      Maaria

      Poista
    4. HOHOHO! Hyvä me ja meidän muisti! Lisäksi hyvä sinä ja viitseliäisyys käydä kommentteja läpi :D Mää pääsen tästä hyvästä kuittaamaan tuolle ystävälleni jolle en siis koskaan pääse kuittaamaan MISTÄÄN! Kiitti! :D

      Poista
    5. Nyt se kevät on tullu ja on aika pestä uggit, joten palasin tähän postaukseen. Kävin vielä lukemassa tuon vanhan postauksen kommentit ja oma kysymyshän sieltä löytyi, kuten tuossa ekassa kommentissa muistelin :)
      -T-

      Poista
  3. Olen itseasiassa yllättynyt, että auttajahuske viihtyy kosteassa tilassa vapaaehtoisesti, sillä muistan myös että auttajahuskejen omat pesuhetketkään eivät ole niin mieluisia O:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanteessa oli läsnä myös kylpyleluja. Niiden vuoksi auttajahuske uhmaa kaikista kammottavimpiakin vaaroja.

      Poista
    2. Aah, tämä selittää asian. Taas niitä kyttäämässä varsinkin tuossa toisessa kuvassa varmaankin.

      Poista
    3. Kyllä, kyllä. Hän siinä vienosti vaanii, josko vaikkapa kylpyankkainen pääsisi sopivasti karkuun.

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.