30.11.2014

Monitoimikone

Teen lapsille lounasta. Pöydän pyyhkimisessäkin mainiona apuna toimiva hovimestari osaa näissä ruoanlaittotilanteissa sijoittua jätemyllyksi lavuaarin viereen. 



Tuon ilmeen takana on sen hoksaaminen, että leikkasinkin vain kurkkua ja pinaattia. Siperian-Jeevesillä olisi tietysti taas ollut tähtäimessään se eilinen meetvursti.

11 kommenttia:

  1. Meillä kelpais kyllä kurkut ja piinatitkin aivan varmasti. :D
    Tosi ihana blogi sulla, tykkään sun tavasta kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Benir ei pidä salaatinkaltaisista asioista. Koda söi pienempänä ihan kaikkea, myös tomaattia, raakaa sipulia ja verigreippiä... Näitä ei siis todellakaan sille annettu, mutta se oli kärppänä paikalla varastamassa aina kun ruoanlaittajalta putosi jotain lattialle. Sen ahneus väheni kun Nido kuoli, ja nyt se ei oikeastaan vaivaudu minkään muun kuin lihajalosteiden tai leivän takia :D

      Poista
  2. Eikö tuo katse houkuttele laittamaan
    karjalanpaistia joka päivä?
    Terveiset Taunuksesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No HOUKUTTELEE. On aina vähän syyllinen olo, jos pöydällä ei ole mitään heitä kiinnostavaa.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. On! Meillä tulee oikeasti tosi vähän biojäteroskaa, koska kaikki mausteettomat (eli sekä kaikki mun että lasten) ruoantähteet säästetään koirille :)

      Poista
  4. Hei,
    Tuli tästä mieleen, että onko teidän lapsilla allergioita? Luin sellaisesta artikkelista, jonka mukaan koiralliset perheet ovat monin tavoin terveempiä. Itselläni on paljon allergioita ja mietimme koiran hankintaa. Toki tämä ei varmasti minuun vaikuta, mutta en tunne koirallisia lapsiperheitä, joten asia kiinnostaa ihan näin yleisellä tasolla.

    -Ada

    VastaaPoista
  5. Ah, toveri Ada! Nyt kysyit juuri oikealta ihmiseltä.

    Meidän lapsilla on käynyt sillä tavalla todella huono tuuri geenipohjan suhteen, että puolisoni on ollut koko ikänsä atoopikko ja itse olen niin ruoka-aineallerginen, etten oikeastaan ruokaile kodin ulkopuolella. Esikoista odottaessamme olimme ihan varmoja, että jonkinlaista allergisuutta on luvassa.

    ...Mutta kummallakaan lapsella ei ole mitään. Ei siis yhtään mitään. Tämä on tosin asia johon olen yrittänyt myös nimenomaisesti kiinnittää huomiota; olen tosi siisti ja säntillinen ihminen, joten olen erikseen opetellut olemaan kiihtymättä heti kun lapsi työntää naamansa multaan tai nuolee kengänpohjaa :D Lisäksi olen aloittanut kummankin lapsen ruokkimisen oikealla ruoalla tosi aikaisin ja pitänyt ruokavalikoimaa mahdollisimman laajana ja erikoisenakin (esim. mulla on sellainen tavoite että kaappiin ostettaisiin joka kerta erilaista maitoa kuin edellisellä kerralla, jotta lapset tottuvat käsittelemään laktoosia kaikissa pitoisuuksissaan).

    Tietysti otanta on aika pieni vasta kahdella lapsella, mutta uskon silti että koirat ovat vaikuttaneet olennaisesti siihen, että lapset ovat niin epäallergisia (ja muutenkin terveitä). Allergisuushan on kehon ylireagointia ja sen kykenemättömyyttä käsitellä kohtaamaansa ärsykettä normaalisti, ja nykykäsityksen mukaan kehon kuormittaminen auttaa sitä oppimaan reagoimaan ärsykkeisiin oikein. Minusta siis ei ole mitenkään tuulesta temmattua olettaa, että omienkin lasteni allergiattomuus voisi johtua koirista.

    Toki on sitten niinkin, että koiria varmasti on lähtökohtaisesti enemmän sellaisissa perheissä, joiden vanhemmat eivät ole kovin allergisia, ja koska allergisuus ainakin osittain periytyy, koiraperheiden lasten allergiattomuus voisi johtua tästäkin. Mutta meillä tämä siis ei ainakaan lasten terveyttä selitä. Mähän olen myös koira- ja kissa-allergikko :) (Oireilen kaikista vieraista isoista koirista, myös kaikista muista huskyista paitsi omistani, ja kullekin koirallemme siedättyminen on kyllä vienyt aluksi jonkin aikaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kattavasta vastauksesta, olet selvästi miettinyt asiaa!

      Meillä on ollut koiran hankinta jo pidemmän aikaa haaveena, mutta olemme hieman epäilleet miten yhdistää nuori koira/pentu toiveisiimme hankkia lapsia lähiaikoina. Erityisesti tämä allergia asia on aiheuttanut keskustelua.

      Ehkä itseäni kuitenkin eniten mietityttää arjen pyörittäminen pienen lapsen ja koiran kanssa, kun mies on töissä. Ja tämä töissäolohan tarkoittaa pitkiä työmatkoja yms. Toisaalta koiran kanssa tuntisin oloni ehkä turvatummaksi kotona. On ihanan kannustavaa lukea blogiasi, jonka perusteella tämäkin yhtälö ilmeisesti onnistuu ja vieläpä melko helponkin näköisesti.

      Kiitos ihanista teksteistäsi ja kuvistasi!

      -Ada

      Poista
  6. Oi mikä otus <3 Onneksi tuli tänne löydettyä, pakko jäädä linjoille oman vajaan 5kk huskyn omistajana :)

    VastaaPoista
  7. Yksi tuttuava kerran kertoi, että heti huomasin kun talossa ei ollut enää koiran, tämän kuoltua. Nimittäin, lattialta löytyi sen jälkeen joka päivä ties mitä muruja - ei ollut moisia koiran aikaan! :) Meilläkin kun on kolme koiraa, niin olen tottunut että kaikki syötävä mikä lattialle putoaa, kyllä häviää sieltä :D

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.