9.11.2014

Hänen korkeutensa seurassa

Innostuin brittiläisestä kulttuurista käytyäni Lontoossa lapsena. Seuraavan kerran palasin kaupunkiin 12-vuotiaana muistiinpanovälineiden kanssa ja kirjoittelin kiinnostavia asioita ylös. Olen ollut siitä saakka valtavan hurmaantunut etenkin Yrjöjen ajan kulttuurista sekä imperiumin vahvoista kuningattarista ja 1800-luvun synkistä loppuvuosista. Jopa Yrjöjen aikainen muoti jotenkin kiehtoo, vaikka muutoin muoti ei minua kiinnostakaan.

Mutta pakko todeta taas kerran, että eivät nämä silloiset näyttävät kaulukset kyllä tämän ajan siperianhuskyille sovi.



Meillä on ollut aivan älyttömän kiireinen viikko, ja nyt tämä isänpäivä on jotenkin muotoutunut niin, että laumanjohtaja on koko päivän töissä ja lapset yökylässä. Siivosin kaiken seiniä myöten eilen, jotten siivoaisi mitään tänään. Nyt aamulla yritin väkisin lojua sängyssä niin kauan kuin mahdollista. Jaksoin yhdeksään. Sitten musiikkia täysille kaikkiin kerroksiin ja huoneesta toiseen haahuilemista. Ajattelin kokeilla, pystyisinkö olemaan koko päivän sanomatta sanaakaan, mutta olen kyllä sanonut jo kolme kertaa "Ei, Benir!"



Tässä kuninkaallisessa seurassa ajattelin ehkä katsoa jonkun elokuvan, nyt kun sellaista voi tehdä keskellä päivää.

Ja haahuilla huoneissa. Ja keksiä jotain pyykättävää. Siis pakkohan täällä jotain pyykättävää jossain on olla...

Hyvää isänpäivää kaikille iseille sekä isienkaltaisille henkilöille! ♥

12 kommenttia:

  1. Hihii, varsinainen hovikoira. :D Benir I Palliton. Pidän tästä ironiasta, että isänpäivää toivotellaan juuri isyysmahdollisuutensa menettäneen kuvilla. <3

    Miten Benir on muutoin suhtautunut, onko kitinä päällä vai hiljainen alistuminen? Entä mitä Koda tuumaa kaulurimuodista? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah, en edes tajunnut itse tuota ironiaa :D Raukka Benir...

      Benir itki ensimmäisen vuorokauden kokonaan, koko ajan, eikä se minusta itkenyt kyllä kipuaan, vaan ihan vaan yleistä hämmennystä ja lääketokkuraa. Se on aivan käsittämätön torvelo tuon kauluksensa kanssa, törmäilee ihan kaikkeen mahdolliseen paljon pahemmin kuin Koda tai Nido omina kauluriaikoinaan. Mutta nyt se on ollut muuten aika rauhallinen, ja saa olla jo meidän läsnäollessa ilman kaulustaan.

      Koda on tosi ärsyyntynyt Beniristä, sillä on normaalisti Benirin kanssa kilometrin mittainen pinna, mutta nyt sillä on koko ajan mitta täynnä. En tiedä, johtuuko se siitä että Benir koheltaa tuon hetkellisen lisäosansa kanssa, vai aistiiko Koda jotenkin että Benir on toipilas ja siksi heikompi.

      Poista
  2. Historioitsijana sanoisin, että Benirin kaulus on kyllä 1500- ja 1600-lukujen taitteesta, kyllä yrjöjen aika on jo maltillisempaa kaulusmuodissaan, etenkin miesten. Googlaapa Mary Q. of Scots, Q. K, James I ja silleen. On tärkkäykset vaan vähän liikaa ylöspäin. Tarkoitan siis niitä kauluksia, jotka nättää siltä että siellä on haitari kahden kankaan välissä, ja kaulus on irrallinen valkoinen hörselö hovivaatteiden päällä.

    Olen varmaan skottilaista sukua, kun minusta yrjöjen aika on tuossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, aamuyön tunteina, brittipubien lähellä vieläkin. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin tuohon vielä linkinkin: James I alias James IV (kotoisasti Jaakko tai Jaska vaan)
      http://commons.wikimedia.org/wiki/File:King_James_I_of_England_and_VI_of_Scotland_from_NPG.jpg

      Poista
    2. IHAN MAHTAVAA, mietin tuota kirjoittaessani että toivottavasti osun jonkun lukijankin intohimoytimeen! :D Ah, Maria, tuo vauvakuningatar <3 Kiitos korjauksesta.

      Poista
  3. On taitolaji olla tekemättä mitään ja suoda itselleen
    se autuas olo katsoa vain ikkunasta ulos.
    Rapsutukset Benirille.
    Terveiset Taunuksesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Olen tosi huono siinä, ja sitten käytän kaiken ajan joka olisi voinut olla, sen jahkailemiseen että mitä pitäisi tehdä vai pitäisikö olla tekemättä mitään.

      Poista
  4. Kyllä kaulurit oli paljon aiemmin Tudoreiden aikakautena siellä 1500-luvun loppupuolella, mistä onkin hyvinä esimerkkinä kuningattaret kuten Elisabet I ja Maria Stuart ja synkkää aikaa sekin. Kaulureista tulee ennemminkin mieleen Shakespeare ja Englannin renessanssi.
    Nimim. Ei-historioitsija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh. Elisabethista yritin Googlata yhtä kuvaa, mutta äkkiseltään en löytänyt. Shakespeare ei tullut mieleenkään, kun ei ole hallitsija. Laitoin ekan kuvan, joka tuli vastaan, jossa oli sentapainen kaulus. Anyway, nuo koirakaulurit ovat aina tuoneet mieleen ne tietyt kaulukset.

      OP

      Poista
    2. Ronjalla, siis vanhempieni koiralla, on ollut koko ikänsä tosi usein noita kaulureita ja olen kutsunut sitä aina sen takia kuningatar Elisabeth -kaulukseksi. Mutta jostain syystä nyt sitten kuitenkin aivopieraisin sen sijoittumaan Yrjöihin. Oh well.

      Poista
  5. Voi pientä Beniriä :) . Pikaista toipumista sinne! Jos jotain kipulääkkeitä vaativia operaatioita tulee vastaisuudessa, niin kannattaa kysyä voisiko niissä käyttää jotain muuta kuin opiaattipohjaisia kipulääkkeitä. Yleensä ne ovat juuri nuo jotka aiheuttaa sitä sekavaa olotilaa, varsinkin jos koiralla on yhtään herkkyyttä niille. Meillä itkettiin, kaatuiltiin ja käveltiin päin seiniä ensimmäinen vuorokausi hammasoperaation jälkeen juuri opiaattien takia, sen jälkeen on selvitty vähemmällä kun olen pyytänyt käyttämään muita kipulääkkeitä. Tämä meidän koira on tosin whippet, joka jo rotunsa puolesta reagoi voimakkaasti kaikenlaisiin lääkkeisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti muuten! Nido oli tosi herkkä opiaateille ja oli niistä to-del-la kännissä pari päivää. Benirin toivon olevan tulevilta sairastamisiltaan samanlainen kuin Kodan, joka on käynyt pallien poiston (n. 1v) jälkeen lääkärissä vain rokotuksissa.

      Whippetille suukkoja! Ne on ihania!

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.