6.1.2014

Mysteeritynnyri

Tässä on tynnyri. Siihen liittyy arvoitus.


Ostin tynnyrin aikoinaan tyhjiä pulloja varten. Pullot olivat ennen suuressa korissa, josta koirat kävivät ohimennessään hakemassa niitä leluikseen, joten tilalle piti hankkia jotain kannellista. Kun meille jokin aika sitten ostettiin hiilihapotuskone, tyhjiä pulloja ei enää tullut ja koirien 15-kiloinen ruokasäkki siirrettiin tynnyriin.

Siitä pääsemmekin jo mainittuun arvoitukseen:
Silloin kun tynnyrissä oli vielä tyhjiä pulloja, koirat olivat aina välillä meidän poissaollessamme taiteilleet tynnyrin kannen pois paikoiltaan päästäkseen pulloihin käsiksi. Sitä tapahtui pari kertaa niinkin että olimme kotona (Nido rakastaa tyhjiä muovipulloja, etenkin 1,5-litraisia).

Kun siirsimme ruokasäkin tynnyriin, ajattelimme ottavamme tietoisen riskin ja kokeilevamme, saako tynnyri olla rauhassa vai syökö joku salaa säkillisen kuivamuonaa. Sitä ei ole tapahtunut.

Miksi ihmeessä ei?

Tämä on vähän samanlainen mysteeri kuin se, että Koda opetteli pentuna avaamaan silloisen ruokakaapin oven ihan vaan huvikseen. Ovi oli joskus yht'äkkiä auki, mutta mitään ei oltu koskaan syöty. Oven avaamisen riemu riitti Kodalle - tieto siitä, että voisin syödä vaikka ihan kaiken, jos huvittaisi.


31 kommenttia:

  1. Hahha on teillä on kyllä niin persoonalliset koirat, että ei voi muuta sanoa! :) Ja tää blogi on muutenkin aivan mahtava! Sun tyyli kirjottaa on tosi omaperänen ja sen takia ootan aina innolla teidän uusia päivityksiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Helppo kirjoittaa suurista persoonista.

      Poista
  2. Mistäs toi tynnyri on ostettu? Olisi kiva löytää vähän sisustuksellisempi ratkaisu tuolle 15 kilon koiranruokasäkille (joka saa olla avattunakin ihan rauhassa tuossa keittiötason alla ilman, että kukaan osoittaisi siihen minkäänlaista kiinnostusta...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, miksiköhän ruokasäkit ei kiinnosta? Mietin silloin kun säkki siirrettiin tynnyriin, että saakohan siihen viritettyä tarvittaessa jonkun lukkosysteemin :D

      Tynnyri on ostettu Sellon Olivasta korkeintaan vuosi sitten. Etsin tosi pitkään hyvälaatuista, tarpeeksi suurta, vankkaa ja kivan näköistä tynnyriä säkille, enkä käy koskaan Sellossa, joten oli kyllä aika hyvä löytö. Oli silloin ainoa kappale pienessä liikkeessä, enkä muista merkkiä… Mutta hinta oli satasen kieppeillä! Täysi säkki mahtuu hyvin sisään.

      Poista
  3. Voi jumpe! Muistan kun aloin tekemään pitsaa ja jätin katkaravut pöydälle sulamaan. Sitten sainkin hätistellä siitä muikeanaamaista kissaani. Ja yhdenkerran sille samaiselle karvanaamalle oli keittiön kaapissa possunsydäin sulamassa paloittelua varten. Ei tarvinnut paloitella; sitä ei nimittäin siellä kaapissa ollut enää kun mentiin sakset kädessä hakemaan.

    Mä tykkään kans sun blogista ja nimenomaan tyylistäsi kirjoittaa ja nuo kuvat siperialaisista on minusta ihan kohtuu huippuluokkaa, varsinkin lähikuvat. Olen blogisi jo ehtinyt lukea ihan alusta loppuun ja varmasti seurailen vielä pitkään tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, lämmittää sydäntä tällaiset kanssasisarien tarinat, meillä on paljon kokemusta etenkin siitä, miten näppärästi koira voi parhaimmillaan saada leipälaatikon auki. Äidin kanssa naureskellaan edelleen sille kerralle, kun muutama vuosi sitten olin Nidon kanssa vanhempieni luona äidin tullessa ruokakaupasta kotiin, ja Nido sen kummempia miettimättä työnsi päänsä kauppakoriin ja iski hampaansa siellä olleeseen rahkapiirakkaan. Suoraan siitä pakkauksen läpi.

      Kiitos! Tervetuloa vain, kun tässä nyt viitisen vuotta on jo naputeltu, niin naputellaan varmaan vielä sinne pitkälle tulevaisuuteenkin :)

      Poista
  4. Stalkkasin itteni tänne sun blogiin ja näköjään hetki jos toinenkin vierähti sitä lueskellessa. Tosi lennokasta ja viihdyttävää tekstiä, kuvista puhumattakaan!

    VastaaPoista
  5. (Viitaten siis erityisesti kaikkiin koiranpylly- ja nenäkuviin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AI ETTÄ miten onnellinen oon että löysit tänne just kun selitän tynnyristä! Jes!

      Kiitos <3 Pyllyjä ja neniä vuorossa jatkossakin, juu.

      Poista
  6. Haha! Meillä tuo schipperkele availee esim. kylpyhuoneen ovea ja paria kaapin ovea, ihan vaan huvikseen. Vaikka se tuhojakin on tehnyt, ei koskaan noiden avattujen ovien takaa. Jostain syystä sen vain pitää saada avata se riivatun kylppärin ovi... Ota noista sit selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kato se pelotevaikutus. Tulee omistajalle sellanen kuumottunut olo, että hitto toi elukkahan osaa mitä tahansa! Niin ei sitten tule aliarvioineeksi. Siihen ne pyrkii, lyön vaikka vetoa.

      Poista
  7. Koitan arvata. Olisiko kannen alla ennen säkkiä vaikka vanerilevy tai oletko laittanut kannen alapintaan kiinni painon tai onko ruokasäkki suljettavaa mallia (kuten minicrip-pussit)? Jään uteliaana odottelemaan vastausta mysteeriin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kyllä siinä olisi nappulat heti kannen alla tyrkyllä, vaan ei näytä pojille kelpaavan!

      Poista
  8. Hahhah :D Sun tekstejä on kiva lukea, osaat jotenki ihan tavallisesta arjesta tehdä niin hauskan ja mielenkiintosen kuulosta :)

    koiriamaalta.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Mutta kyllä meillä oikeastikin on tosi hauskaa täällä keskenämme :D Toin tänään eteiseen testattavaksi uuden maton, ja Kodan suhtautuminen siihen on tähän mennessä ollut ihan silkkaa komiikkaa. Koda suhtautuu intohimoisesti mattoasioihin.

      Poista
  9. Jos olet siperialaisille opettanut, että ruokaa saa ottaa vasta, kun lupa on saatu, niin eihän siihen kosketa ilman lupaa. Koirat tarkistavat, että ruokaa on pahan päivän varalle. Ei onnistuisi beaglelta. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ihan loistava teoria! En ole yhtään tullut ajatelleeksi! Koirat tosiaan odottavat ruokaa kuppitelineiden vieressä sen ajan kun lataan kupit keittiössä, sitten lasken kupit paikoilleen ja pistän koirat odottamaan hetken ennen kuin saavat luvan syödä. Ehkä ne sen takia sitten kunnioittavat ruokaa silloinkin, kun se on vielä tynnyrissä.

      Poista
  10. Oikein oikein hyvää uutta vuotta kaikille!
    Haluaisin minäkin kaapit pullolleen herkkuja ja sitten vain luimuilisin...
    Terveiset Taunuksesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos kiitos! Pimeä ja sateinen, mutta entistä ehompi vuosi ♥, toivottavasti sielläkin!

      Poista
  11. heips, ja kiitokset Ihanasta blogista.
    Meillä tommoinen samantapainen koiranruokaroskistynnyri IKEAsta. Siihen mahtuu hyvin 15kg koiranruokasäkki (ilman sitä pussukkaa) ja vielä annostelijan virkaa ajava muovitörppönen. Se tosin pitää hiukan painaa pipanoiden sekaan muutamalla ekalla kerralla. Koiranruokaroskistynnyreit'ää saa myös mustana :).
    Toivottavasti se talvi jo tulisi, saataisiin superbonuksia vuoden alulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos vinkistä! Kävin IKEAn sivuilla ja tarkoitit varmaan tätä:

      http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/90099049/#/60045656

      Tuo sopiikin tarkoitukseen paremmin kuin hyvin eikä ole hinnalla pilattu. :)

      t: aiempi anonyymi

      Poista
    2. Kyllä vaan juuri tuo. Hyvä kun laitoit linkin niin näkee heti mimmoinen on kyseessä. Koira on antanut kannen olla aivan rauhassa. Tosin menee haistelemaan tynnyriä ja istuu sen viereen kun alkaa olla ruoka-aika :)

      Poista
    3. Määkin kiitän kaikkien puolesta hyvästä IKEA-vinkistä! Silloin pullotynnyriä etsiessäni kävin katsomassa noita ikealaisiakin, mutta mustia ei ollut ja valkoinen oli mulle liian kellertävä :D Meille tosin on myös olennaista että ruoka saadaan säilytettyä omassa säkissään, joten hyvä että löydettiin tämä korkeampi. Oikeastaan tynnyri voisi olla vieläkin suurempi, sillä sen yläpuolelle jää vähän hukkatilaa…

      Poista
    4. Totta haastat, mieluiten olisin minäkin ottanut sellaisen, johon saa säkin mahtumaan. Mutta niinkuin aina, joku säilytyssysteemi piti saada HETI.
      Edellisen koiran kanssa meillä oli semmoinen kannellinen punoskori, johon tein enstex-kankaasta ko.korin muotoisen sisuksen ja siihenkin piti sitten kaataa se säkillinen ruokaa ilman pussia. Täytyy ittelleen puolustukseksi sanoa, että on toi halpis koiranruokaroskistynnyri parempi kuin sellainen ruokamainosmuovitynnyri....mukavaa ehtoota :)

      Poista
    5. No arvaa vaan, oliko meidän edellinen systeemi just sellanen ruokamainosmuovilaatikko… Itse säkki oli olohuoneen rahin (!) sisällä ja se pieni mainosämpäri keittiön kaapissa, ja säkistä sitten täyteltiin sitä ämpäriä. Mä olen siis koiran kuivamuonalle to-del-la allerginen, joten siksi on sitä parempi, mitä vähemmän minä ja se ollaan kosketuksissa hengitysilmankaan välityksellä. Eli paras niin, että safka pysyy säkissään, eikä sitä tarvitse kaadella sieltä mihinkään.

      Ehtoota sinnekin :)

      Poista
  12. Hmmm. Koitan vielä arvata.
    Pääsevätkö koirat ko tilaan ensinkään? Onko pänikkään hierottu jotain tabascoa?
    Totuus on tarua ihmeellisempi varmaan tässäkin jutussa. Kerro jo! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mulla ole oikeasta vastauksesta harmainta aavistusta! Mutta tuolla edellä joku veikkasi, että koirat saattavat ymmärtää jättää ruokatynnyrin rauhaan siksi, että joutuvat aina ruoan saadessaan odottamaan ruokailulupaa kuppiensa vieressä. Annan ääneni sille teorialle.

      Poista
  13. Uutena lukijanasi lueskelin noita vanhoja kirjoituksiasi ja voi miten ihania kuvia pikkuisesta ja koirasta...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niitä on kyllä kaikilla mahdollisilla tietokoneilla, puhelimissa ja kotialbumeissa niin paljon, että isoina kuvia katsoessaan lapset luulevat varmaan kasvaneensa yksinään koirien kanssa :D

      Poista
  14. Iltaa.eksyin tänään ensimmäistä kertaa tänne ihanaan blogiin, joka sai minut niin hyvälle tuulelle! Nauroin yksinäni täällä ääneen..kiitos siis siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, hymyilen itsekseni ihan hölmönä täällä tämän kommentin ansiosta :)

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.