27.3.2013

Rytmitajuinen

Lapsiperheen päivät rakentuvat vuorokausirytmin ympärille. 

No juu, osittain totta meilläkin. Pienhenkilöllä on tiettyjä kellonaikoja, joina hän mieluummin syö tai nukkuu kuin tekee jotain muuta. Kyllä se jonkun verran vaatii päiväohjelman suunnittelemista, mutta ei mitenkään ahdistavissa määrin.

Vaan jos jotakin pitää päiväohjelmassa ottaa huomioon, niin ikääntyvän siperianhuskyn ruoka-aika.

Nido on noin viimeisen vuoden ajan katsonut itselleen sopivimmaksi, että ruoka tarjoillaan klo 16:15. Eikä tämä ole vitsi. Olemme nimittäin kokeilleet, mitä tapahtuu, jos tulemme kotiin vastuuttomasti vasta esimerkiksi klo 16:45.

En täysin ymmärrä, miksi valittu kellonaika on juuri 16:15. Laumanjohtaja on vuorottomassa vuorotyössä, minä kotona, kaikki päivät erilaisia ja valoisuusastekin riippuvainen vuodenajoista. Mutta niin kaamoksessa kuin tässä kirkkaassa maaliskuun loisteessakin tarjoilua odotetaan varttia yli neljä.

Jos olemme kotona jo valmiiksi, meidän ei sentään itse tarvitse huolehtia siitä, että aikataulussa pysytään. Tämä nimittäin on "tiedätkö, mitä kello on?"-ilme, joka alkaa esiintyä yleensä välittömästi klo 16:00 jälkeen.


Ilmettä tehostetaan usein tuossa samassa paikassa ruokakupin, vesikupin ja jääkaapin bermudan kolmiossa seisten, jotta tyhmempikin ruokkija ymmärtäisi yskän.

49 kommenttia:

  1. Hahaa! Nidon sisäinen kello on aikas tarkka :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä on myös n. siperianhuskyn kokoinen seinäkello ruokahuoneen seinällä. Mutta eihän se siitä voi osata aikaa sentään katsoa. Tietenkään. Ei voi. Ei varmasti.

      Poista
  2. Meillä iltaruokaa aletaan kyttäämään klo 19.31 (koska silloin kello on vaille kahdeksan), kyttääminen tapahtuu niin, että jokaisesta isäntäpariskunnan liikkeestä 8 jalkaa ryntää ruoansäilytyslaatikolle. Ilmeisesti tähän liittyen ja uuden asunnon myötä nuorempi nelijalkainen ei ole mukisematta hyväksynyt isäntien poissaoloa klo 19-21 välisenä aikana, vaan pitää julmetonta meteliä itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koda ryntää keittiöön päivystämään aina kun suinkin vain arvelee, että joku on mahdollisesti syömässä jotakin jossakin vaiheessa lähitulevaisuutta. Koirien kuivamuona on samassa nurkkakaapissa maljakoiden, vaasien ja sen sellaisten kanssa ja äsken tuntui hyvin kuuma ja painostava huohotus niskassa, kun kaivelin kys. kaapista kukkaruukkua... Mutta Nidon metsästäjänvaisto (...) herää vain tuossa neljän kieppeillä. Jotenkin luulisi että AINA samaan aikaan ruokailevat koirat jotenkin toimisivat näissä jutuissa samalla logiikalla, mutta ei...

      Poista
  3. No mutta mitä sitten tapahtuu, jos tulette kotiin vastuuttomasti vasta 16:45? Entä, jos yrittäisitte tarjota ruoan jo esimerkiksi tasan kello neljä?

    Vaadin lisää selvityksiä! Mieluiten koirailmeillä varustettuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kotiin tulee myöhässä, päälle lankeaa Pyhä Viha ja Paheksunta. Nido on heti eteisessä vastassa aivan pöyristyneenä kohtelustaan, mölyää ja ravaa eteisen ja ruokakupin väliä, kunnes kattaus on ns. pöydässä.

      Jos asioille on pakko lähteä niin ettei kotona ole neljältä, annetaan ruoka yleensä ennen lähtöä (jotta vältettäisiin jo mainittu Pyhä Viha). Se otetaan toki vastaan, mutta vähän hämmästyneenä. Ja silloin Nido aina unohtaa syöneensä ja kerjää surkeana ruokaa loppuillan aina kun joku syö jotain :D

      Poista
  4. Se on tarkkaa! Vanhempieni koira ei voi ymmärtää "vääriä" kotiintuloaikoja. Jos töistä tullessa käykin poikkeuksellisesti kaupassa ja saapuu kotiin puoli tuntia myöhässä, vastassa on epämääräistä ulinaa ja murisemista. Sama homma jos tulee kotiin liian aikaisin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus aikoinaan kun meilläkin vielä oli säännöllisempi päivärytmi, koirat laahautuivat eteiseen haukottelemaan aina n. 20 minuuttia ennen kuin mies tuli kotiin. Ja todellakin palautetta tuli heti, jos mies oli törkeästi piipahti kaupassa töiden jälkeen :D Se on nimenomaan erittäin tarkkaa!

      Poista
  5. Koirien sisäiset kellot ovat kyllä aika mystisiä juttuja. Iltaruokinnan osalta Sumu on hirmu tarkka ja viestintä hyvin selkeää : Idiootit nyt sitä ruokaa! - tyylistä toimintaa.

    - Krista & Sumu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu välillä että Koda ei muuten viestikään kuin Idiootit nyt sitä ruokaa! -tyylisesti :D En käsitä, miten samaan perheeseen on sattunut niin ruoalle perso ja niin ruoalla lahjomaton koira kuin meille.

      Poista
  6. Kiitos taas naurusta ja piristyksestä, näitä tarvittiin näin punkteerauksen jälkimainingeissa ! Ostin tietysti myös purkin itämeriäkin pelastavaa super jäätelöä tähän kurjuuteeni, mutta näppärimmin tästä itseäälin alhosta pusketaan ylös nälkäisen Nidon "Joillain meistä on hei oikeasti vaikeeta" ilmeen avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis eihän punkteeraukset ole mitään sen rinnalla, että ruoka tulee vasta puoli viideltä!

      Mutta koska itse Nidoa empaattisempana henkilönä sympatiseeraan voimakkaasti punkteerauksen uhreja, määräisin välittömiin kärsimyksiin lääkkeeksi vielä varmuuden vuoksi toisenkin purkin jätskiä. Voisin ihan sympatiasta syödä itsekin. Varmuuden vuoksi.

      Poista
  7. Rytmit, kyllä! Meillä koira saa sellaisen dentastixin joka ilta ja aina tasan kello 18.30 se asettuu istumaan eteeni tuijottamaan minua. Niin kauan että saa haluamansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me annetaan aika usein koirille dentastixit tms. silloin kun lähdetään asunnosta. Tästä on seurannut se, että kun mennään eteiseen vetämään kenkiä jalkaan, Koda menee keittiöön istumaan selkä suorana, korvat valppaasti pystyssä :D Se tekee sitä usein myös silloin kun sekin on lähdössä ulos, se ei aina tajua sitä ihan heti...

      Poista
  8. Meillä kanssa samaa menoa. Ja jos koiralle sattuukin syystä tai toisesta antamaan ruoan vaikka puoli tuntia normaalia ruoka-aikaa aikaisemmin, niin pieni korrekti eläin on puolen tunnin päästä varmasti muistuttamassa, että hänellä on nälkä ja ruokaa pitäisi saada, eikä sille mitenkään mene perille, että se on jo syönyt ilta-ateriansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama meillä! Ihan just sama juttu! Nidon lähimuisti jättää ruokailemisen jotenkin kokonaan huomioimatta, jos se tapahtuu liian aikaisin, ja sitten se on koko päivän ihan pöyristynyt siitä ettei täällä anneta edes ruokaa!

      Poista
  9. Mä vedän tästä nyt sen johtopäätöksen, että teidän koirat ei saa tarpeeks ruokaa!!!111yks!

    Mua kiinnostaa, mitä tapahtuu Nidon rytmille jahka kelloja siirretään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sellanen muistikuva, että keväällä se olisi siirtynyt jotenkin asteittain oikeaan aikaan kellojen siirtämisen jälkeen... Täytyy tarkkailla nyt lähiviikkoina. Ehkä myös piirtää jotain pylväsdiagrammia havaintojen tueksi.

      Ollaan mietitty joskus, että onkohan Kodaa mahdollista ruokkia tarpeeksi. Siis että tuleeko sillä jossain vaiheessa vastaan piste, jossa se toteaa olevansa kylläinen, tai jossa se ei ole ruoasta kiinnostunut.

      Poista
    2. Met olemma miettineet samaa le pinsun kohdalla. Se varmaan söis issensä halki. Ahneudella ei ole nääs rajaa.

      Poista
  10. Ihana koira :) Meillä ei ole koiran kanssa ollut noin tarkkaa, johtunee ehkä siitä, että se on vähän ronkeli syöjä ollut aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sillekin tulee tällaisia aikatauluvaatimuksia vasta vanhemmiten? Kyllä Nidokin nuorena poikana söi ateriansa millaisena vain, mistä vain ja ihan mihin tahansa aikaan. Nyt siitä on tullut konservatiivisempi.

      Poista
  11. Huippu! Jännää, että koiralla on noin tarkka sisäinen kello, jos päivärytmi ei toistu samalla kaavalla tyyliin aina. Mun puudelilla ei oo mitään haisua ajankulusta. Nytkin se vetää vaan sikeitä, vaikka olis ihan suotavaa herätä syömään ja pissalle niin kauan kun mä keikun täällä hereillä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli vasta tän sun kommentin myötä mieleen, että tämähän ei ole Nidon ensimmäinen aikatauluvaatimus! Kun meitä oli yhteensä kolme ja nukuimme kaikki samassa makuuhuoneessa, Nido tuli paimentamaan meidät nukkumaan joka ilta klo 21:30. Ei yhdeksältä tai kymmeneltä, vaan 21:30. Ja ilme oli silloin tuo sama. Tapa jäi, kun Koda tuli sotkemaan asiat :D

      Mutta kyllä meidänkin koirat on edelleen aika iltaunisia. Tykkään kesäisin käydä myööööhään iltalenkillä, ja siinä iltakymmenen jälkeen lenkkiseuraa saa ihan tosissaan maanitella mukaan. Teidän puudelilla on sielunveljiä! Ei pidä ysin uutisten jälkeen enää ulos menemän!

      Poista
  12. Hah, meillä otetaan käyttöön superkärsivä ilme, puolelta toiselle huojuminen (ihan oikeasti) ja askelkuvioiden reenaaminen, koirien steppikisoja varten vissiin. Tämä siis vanhemmalta (arvokkaalta?) 8-v corginartulta, nuorempi on ihan whatever-meiningillä. Steppaava koira on vähän kuin se gif jostakusta corgista, joka steppaa ihan hirmusti, kun kibblesit lentelee lattialle, vain 40 kertaa hitaampana. Ja kuka on sanonut, että kissat on niitä, jotka vaatii palvelua? Lisäisin tähän myös ahneet koirat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi huojuminen kuulostaa ihan loistavalta :D Täytyy varmaan googletella ton giffin perään, alkoi kiinnostaa, että mitä teillä tapahtuu...

      Mähän sanonkin usein jonkun kysyessä, että meillä on tavallaan kaksi kissaa. Vaatteetkin on aina ihan pehmeissä, vähän kihartuvissa kissankarvoissa.

      Poista
    2. http://gifsoup.com/view/1348851/happy-corgi-kibble-dance.html
      Tässä vähän samaa tyyliä, meillä ei ihan jalka nouse korkealle, ja tosiaan hidastettuna.

      Poista
  13. Meidän nuoremmalla koiralla on myös sisäinen kello...Ja hän kertoo kyllä meille kun on ruokaaika..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ole meilläkään koskaan ruokinta jäänyt vahingossa väliin :D

      Poista
  14. Repesin! :D Kuvat ja teksti taas niin osuvia. Oletko koskaan ajatellut koota koirajutuista ja niiden kuvista kirjaa? t. Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Tämä blogi tavallaan on se kirja, aiemmin keräsin kuvia vähän samanhenkisesti kansioon.

      Poista
  15. Eksyin sun blogiin joskus vahingossa ja olen kyllä täysin rinnoin nauttinut sun nokkelista tarinoista ja tyylistä kertoa asiat. Meillä ei itsellä ole koiraa (mies hiukan vastustaa?) ja äidilläni on chihuja eli pienistä koirista kokemusta. Näitä sun juttuja lukiessa alkaa väkisinkin miettiin huskin hankkimista. Yhdyn kyllä edelliseen viestiin. Hyödynnä ihmeessä taitosi kirjoittaa. Mukavaa pääsiäistä! T.Kuusivuoren martta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, sulla voi olla ihan hyvät mahikset, jos mies "hiukan" vastustaa. Tämä oma armaani ilmoitti meillä ensikertaa kyläillessään ja länsiylämaanterrierin kohdatessaan, että "mä olen sitten kissaihminen".

      Hän hankki Nidon meille seuraavana vuonna... :) Mulla on sellainen teoria, että ihmiset, jotka eivät pidä koirista, ovat vaan tavanneet vääriä koiria.

      Kiitos kivasta kommentista <3

      Poista
  16. Ikääntyvillä koirilla noi ruoka-ajat voivat muuttua.
    Seniori voi muistaa olevansa nälkäinen yöllä ja
    heitellä tyhjää metallista kuppiaan kaakeloidulle
    lattialle. Se on tosi hauskaa...
    Terveiset Taunuksesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just johonkin tollaseen käytökseen ollaan Nidonkin kohdalla varauduttu. Tyhjää vesikuppia kolisteleekin jo.

      Poista
  17. Meillä yleensä muuten ei ole ruoka-ajoilla niin väliä, kunhan se tulee aamulenkin jälkeen HETI ja iltapäivällä lenkin jälkeen HETI. Aamuisin ruuan jälkeen koira alkaa kiehnätä ja "naukua" (kyllä....) ja häiritä mua kaikin tavoin, kunnes kysyn, mitä neiti on oikein vailla. Silloin menee omalle paikalle (saa herkkuja ja ruuan ainostaan kun odottaa siellä ensin nätisti)ja ulisee ja naukuu ja katso kaihoten keittiön nurkkakaappia kohden. Ja kun vielä varmistan, että olihan neiti Denta Stixiä vailla, hän vahvistaa asian ulisten vielä lisää... :D Toi on oikea taikasana, jolla koiran saa mistä tahansa pahanteosta pois, kun kuulee vaan sanat "denta stix" :D ilme vakavoituu ja äkkiä omalla paikalle.

    Meillä toi sisäinen kello on myös vakiintunut aamulenkki-aikaan. Isännän kello soi arkisin kuudelta tai vähän yli, ja Neri on pennusta asti tottunut, että lähden sen kanssa silloin ulos. Ja joka ikinen päivä, oli loma tai viikonloppu, koira tulee varmuuden vuoksi 10 minuuttia vaille kuusi sänkyyn, jossa alkaa kiehnääminen, jotta varmasti kello kuusi ollaan vetämässä vermeitä päälle. Nykyään ollaan vähän saatu kitkettyä tuota tapaa ja saadaan viikonloppuisin yleensä nukkua jo seiskaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kanssa ennen toi lenkin jälkeen HETI -vaatimus, joka meni lopulta siihen että lenkin viimeiset minuutit vedettiin täysiä kotia kohti ja hermostuttiin viivästyksistä. Otettiin siksi käyttöön sellainen järjestely, että ruoka tulee joko paljon ennen lenkkiä tai kunnolla lenkin jälkeen. Mutta meillä onkin nämä päivärytmit sellaiset että soveltamiset onnistuu. Tai ovat oikeastaan välttämättömiäkin :D

      Naukuvat koirat on mahtavia! Nido naukuu ja Koda ammuu, haukkumista käytetään toooosi harvoin.

      Poista
    2. Ammuu, mä en kestä! xD

      kiitos vielä muuten ihanasta blogista! :)

      Poista
  18. Jälleen loistava teksti! :) Kenties Nido kokee vanhemmuuttaan saavuttaneensa arvon herran aseman ja sir-tittelin, jolloin alamaisten ei auta vitkutella palvelemisessa.

    Kutsun sisareni vanhempaa kleinspitzia diktaattoriksi (onhan sekin saksalainen), sillä kaveri osaa pomottaa sekä perheen muita koiria että meitä kastissa alempana olevia. Ulos halutessaan Reetu ei kumma kyllä komenna emäntäänsä, jota se palvoo ja vartioi kuin kansallisaarretta konsanaan, mutta meiltä muilta palvelua vaaditaan puksuttelun, tiukan tuijottamisen ja vieterihyppyjen säestämänä HETI. Rutiineista tai kellonajoista viis - "when you gotta go, you gotta go-go". Ja tämä jatkuu, kunnes se saa tahtonsa läpi.

    Puksuttelusta tulikin mieleeni, että minua kiinnostaisi kovasti tietää, miten siperianhuskyt oikein mölisevät? Vaikka kuvailit naukumisen ja ammumisen, en osaa silti oikein kuvitella, millaista ääntä teidän siperialaisista lähtee. Niinpä esittäisinkin postaustoiveen, jossa saisimme kuulla ääninäytteen muodossa teidän rokkistarojen konsertin, mikäli mahdollista.

    Aurinkoista pääsiäistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielikuva kleineista onkin aina ollut vähän despoottinen! Haluaisin joskus klein- tai mittelspitzin.

      Sitä koirien mölinää on tosi vaikeaa kuvailla muuten kuin... no, mölinänä tai ammuntana. Se on sellaista matalaäänistä keskustelua, joka ei yleensä jatku pitkään ja on siksi siis nauhoittimien uloittumattomissa. Eikä kuulosta oikein miltään tunnetulta eläimeltä. Oon miettinytkin, että mitenköhän sen saisi taltioitua tänne... Täytyy keksiä jotain! Rokkistarakonsertit eli joukkoulvonnat onkin helpompia tallennettavia ja niitä mulla on videolla useampia biisejä :) Täytyy joskus ladata tänne.

      Poista
  19. No mutta mitä tapahtui nyt kun siirryttiin kesäaikaan? Kerjääkö Nido ruokaa vasta vartin yli viisi, joka on tietysti valaistuksellisesti yms. vastaava hetki kuin talviajan 16.15, vai osaako se sittenkin katsoa seinäkelloa ja pyytää ruokaa edelleen neljän jälkeen? Vaadin tarkennuksia, tämä on mielenkiintoinen aihe. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraan tilanteen kehittymistä suurella mielenkiinnolla - toistaiseksi ei raportoitavaa, koska me oltiin kaikki eilen pääsiäissyömingeillä muualla, eikä Nido vaadi tuota 16:15:n kattausta muualla kuin kotona.

      Poista
  20. Heippa, en yleensä kommentoi blogiteksteihin mutta nyt on pakko. :D Minun mummilla oli nimittäin aikanaan dobermanni, joka vaati ruokaa tismalleen samaan aikaan kuin Nidokin. Nimikin mätsää, dobberi oli nimeltään Dino. Ja oli meinaan tosi tarkka sisäinen kello! Selkeästi Nidon joku vääränrotuinen esi-isä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aha! Tässä on joku nimikaava! Ihan hyvä tietää jatkossa :) Eikä yhtään yllättäisi, vaikka Nidon esi-isistä löytyisi dobbereitakin, sillä noin käytöksen perusteella sukupuusta löytyy ihan taatusti ainakin jäniksiä, kissoja, kettuja ja magnusteja.

      Poista
  21. Voi iik. Meidän Taavi oli ennen myös tarkka ruoka-ajastaan. Joka ilta tasan kello 20:10 alkoi se ruuan odottelu. Se oli mainio. Sitten tuli pikkuinen rytmin muutos. Nykyisin Taavi odottelee ruokaa hiukan joustavammin, se alkaa kärkkymisen siinä kahdeksan maissa. Joskus jopa puoli kahdeksan, mutta viimeistään puoli yhdeksän, jos nyt ihan oikeasti kukaan ei vielä silloin ole huomannut, että on Taavin ruoka-aika...Mutta on mennyt hiukan joustavampaan suuntaan. Ja meillä ainakin koira pysyy sujuvasti kiinni ruoka-ajassaan kellon siirtämisestä huolimatta. Oli kesä- taikka talviaika, niin ei mene Taavin pasmat sekaisin, tietää kyllä koska syödään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Taavi!

      Hienoa kuulla, että Taavista on kuitenkin ajan myötä tullut vähän mukautuvaisempi, helpottaa kun ruokinta-aikaikkuna on noin paljon suurempi. Meillä Nidon pasmat eivät vielä mene sekaisin, jos ruoka ajoittuu johonkin välillä 16:05-16:30, mutta kyllä tuo 16:15 on ihan selkeästi se toivottavin hetki.

      Poista
  22. Täällä meillä osallistutaan myös tähän ruuan kyttäyskerhoon. Vanhus galgo vetää ruokaspurtteja makuupaikalta viereeni, tuijottaa pallosilmillä riemastuneena tovin että jokos nyt, ja juoksee sitten häntä tötteröllä takaisin pedille. Jos sohvaa ei ole pönkätty (toisinsanoen rakennettu koirankestävää barrikadia), ponkaisee mummokoira vielä vauhtia sieltä, koska tietää tasan tarkkaan että sinne ei ole asiaa jos en anna lupaa. Vähän tyyliin "näänänäänänää...!" Pienempi sekarotuinen herneaivo tulee viereen kyttäämään, tamppaa takajalkaa maahan, näyttää surkealta ja mölisee. Ja tämä kaikki siitä huolimatta että annan iltaruuan aina samaan aikaan. Ilmeisesti koirien mielestä väärä aika. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä tuli mieleen, että mun on ihan pakko saada joskus kuvattua sellainen aivan käsittämätön sirkushevos-liike, jota meidän molemmat koirat tekee kun odottavat, että ruokakipot lasketaan telineisiin. Näyttää kirjaimellisesti siltä etteivät meinaisi pysyä housuissaan :D

      Mahtaiskohan tohon teidän liikesarjaan vaikuttaa just ratkaisevasti joku vartin aikataulumuutos? :D Jos tosiaan vaan tarjoilet kato ihan pöyristyttävän väärään aikaan! Meillä tosin Koda suhtautuu ruokailuun aina sellaisella innokkuudella, kuin ei olisi koskaan ennen saanut ruokaa eikä tulisi sitä enää ikinä saamaan... Nidokin oli ennen sellaista villipetoruokailijatyyppiä, mutta viisastui vanhemmiten.

      Poista
    2. Kyllä koirista kummasti kuoriutuu vaikka minkälaisia sirkushevosia jos ruuasta on kyse. :D Olis kyllä hienoa jos saisit nauhalle teidän koirien version tästä ikiaikaisesta villikoirien ruokatanssista. Ugazaga.

      Ei tässä tosiaan nyt auta kun muuttaa näitä tarjoilukuvioita. Tällä hovimestarilla on selvästi aivan väärät aikataulut. Pahus. Huonosti koulutettu hovimestari. Tai huono kello. Se se varmaan on.

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.