14.11.2012

Korvaamattomuudesta

Lapsen myötä elämästä on tullut erilaista. Ennakko-odotusten mukaisesti, mutta myös yllättävin tavoin yllättävillekin tahoille.




Pikku Kakkonen kiinnostaa paljon enemmän korva kädessä. Pitää varmaan kokeilla.

14 kommenttia:

  1. Suloista. Toimisikohan tuo keino kun teeveestä tulee urheilua.

    VastaaPoista
  2. Miten aina osaatkin nämä ihanat jutut :) Voi korva!

    VastaaPoista
  3. Sun postauksista tulee AINA niin hyvä mieli. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitoskiitos kaikille :) Johanna, mulla ainakaan ei. Tai tarvis vähintään yhden korvan kumpaankin käteen.

    VastaaPoista
  5. Ei oo totta miten suloinen! Ei elämässä mikään voi olla huonosti, kun on sormet koiran korvan ympäri. Suorastaan liikuttavaa yhdessäoloa. Terkuin Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Tänään just mietittiin, että nää kaksi on kyllä niin isoveli & pikkusisko -pari kun eri lajia olevat henkilöt voi vaan olla.

      Poista
  6. Kasvatusta parhaimmillaan.
    Terveiset Taunuksesta

    VastaaPoista
  7. Korvat ovat hyviä stressileluja. Mulla ainakin näpit eksyy jatkuvasti hieromaan mölymuutin korvia. Ne on niin pehmeet. Vieraidenkin sormet eksyy lopulta aina niihin korviin näpertämään, joten en ole yksin korvainnostuksen kanssa. Onneksi mölymuuttikin nauttii siitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korvissa PARASTA on se kohta siinä ihan ulkosyrjän juuressa tossa korvan sivussa, kun siinä on semmonen superpehmeäkarvainen kohta johon sormi uppoaa parin nivelen matkalta. Tykkään myös siitä ylimääräisestä lepareesta korvalehdellä. Nido antaa näprätä sitä, Koda ei. Aika ahdasmielistä mielestäni.

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.