18.8.2012

Maihinnousu

Eli ne maagiset päivät, joiden aikana viimein kotiuduimme mökille. 

Ajoimme tänne toissapäivänä auton, joka oli valehtelematta niin täynnä tavaraa, ihmisiä ja koiria, että pelkäsin sen hetkenä minä hyvänsä suistuvan tieltä ihan pelkästä painosta. Ja sitten olisivat tulleet ensihoitajat, jotka eivät olisi löytäneet meitä tyynyjen, korien ja maton keskeltä...


 

Sen lisäksi, etten ehkä aio poistua täältä enää ikinä (paitsi huomenna. Mutta sit sen jälkeen en ikinä!), löysivät täältä kodin myös nämä pakolaiset:


Tuolit ovat appivanhempieni - ilmeisesti 70-80-luvuilla - hankkimat. Tuolien alkuperäinen ulkoasu koostui vaaleasta koivusta ja mustasta vakopuuvillasta ja tuolit oli sijoitettu laumanjohtajan bändikämppäkellariin, kun aloimme seurustelemaan. Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin pitää ehkä miettiä tuota verhoilukangasta uudelleen... Mutta tuoleista en enää luovu.

Nidon vanha sänkykin on ollut kovassa käytössä. Ei tietenkään hänen itsensä, mutta sentään jonkun.



Jaa, sukulaisia lappaa ovesta sisään, ja halloumi tuoksuu grillissä...

edit:
Kadotin tämän tekstin blogin asetusten kanssa sählätessäni, joten kommentit hävisivät samalla! Piru vie ja suuri anteeksipyyntö!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.