9.4.2012

Kiinnijäänyt siperianhusky ja myöhästynyt pääsiäinen

Siivosin lapsen huoneen eilen. On pitänyt tehdä se muutosta asti. Löytyi kaikkea mielenkiintoista, kuten esimerkiksi tällaisia modifioituja palikoita.


Jostain syystä tuntuu, että tätä ei ehkä ole aikaansaatu kahdella vierekkäisellä maitohampaalla.

Palikan pureskeleminen ja sen laittaminen sitten takaisin palikkalaatikkoon kuulostaa jotenkin nidomaiselta (koska Koda olisi syönyt palikan poikineen kokonaan). Kuulusteluissa se ei ole kuitenkaan myöntänyt mitään.


P.S.
Keittiössä tuoksuu lammas! Jes! Viime pääsiäisen olin vähän kiireinen (eikä HUS:in yksiköissä tarjoiltu karitsaa, voitteko kuvitella?) joten ajattelin korjata lammasvajauksen niin määrässä kuin laadussakin tänä vuonna. Vaikka ehkä vähän myöhässä. Olen muutenkin kunnostautunut pääsiäisfiilistelyssä, sillä meillä oli todistettavasti keltaisia tulppaaneita joskus viime viikon alussa. Lapselle jää varmaan tosi rakkaita pääsiäismuistoja.

8 kommenttia:

  1. Joko teillä on vuosi täynnä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mulla ja laumanjohtajalla tuli molemmilla just yhdet vuodet lisää mittareihin, mutta kysyit varmaan tosta pienimmästä? :D Skidi joutuu omia juhliaan vielä hetken odottamaan.

      Poista
  2. Heh, ajattelin otsikon luettuani, että jompikumpi husky on tunkenut itsensä johonkin pieneen koloon ja jäänyt sinne jumiin. :) Onneksi ei kuitenkaan ollut käynyt niin köpelösti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No viimeksi tossa muutama viikko sitten Koda jäi jumiin meidän vanhan makuuhuoneen sängyn ja lipaston väliin :D Silleen keskellä yötä. Se alkoi kiljumaan kuin pistetty sika, ja kun sit paniikissa pompattiin ylös ja hädissämme siirrettiin sänkyä, se ei edes noussut ylös. Lopetti vaan huutamisen ja jatkoi pokkana unia.

      Poista
  3. Ha! Meillä tuo koirankaltainen tuote iskee kiinni irrallaan oleviin vintage-muovikirjaimiin heti, kun ovi kolahtaa ihmisten lähdettyä. Joka kerta töistä kotiutuessa huomaan taas yhden aakkosen joutuneen Julman Pedon kitaan.

    PS. Taas noita varvasherutuskuvia... missäs sandaalikuvat viipyyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ollut aika yllättynyt siitä, miten vähillä leluvahingoilla ollaan selvitty, koska kuvittelin etukäteen, että kaikki syötäisiin. Ehkä meidän pelastus on ollut se, etteivät koirat leiki edes omilla leluillaan (lapsi kyllä leikkii mielellään niilläkin). Eivät kai oikein ole sellasta lelutyyppiä.

      No kun emmää oo viälä koittanut sille edes niitä sandaaleja! Tulossa, tulossa...

      Poista
  4. Mulla olisi sulle tunnustus jos kurkkaat mun blogiin :)

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.