20.1.2012

Varustautunut

En muista koskaan tätä päivää ennen olleeni ulkoilemassa niin, että minulla olisi ollut juuri oikein varustautunut olo. Olen lenkkipolulla aina se tyyppi, jolla ei ole oikeita lenkkareita, jolla on soluhengittävien nanohousujen sijaan colleget ja joka on unohtanut kaikki sormukset sormiin, meikit naamaan ja käsilaukun olalle.


Mutta tänään olin varustautunut. Elämäni ensimmäisen ihka oikean talvitakin lisäksi mukana oli jotain, jota suosittelen kaikille muillekin pääkaupunkiseutulaisille, jotka suunnittelevat poistuvansa sisätiloista lähipäivien aikana: kasiveto!


Kun muut sipsuttelivat ja liukastelivat ja autot ajoivat valot pimeinä (tiedättehän, kun pelkää jotain liikenteessä jo etukäteen ihan pirusti, unohtaa aina laittaa valot päälle) noin viittä kilometriä tunnissa, me posotimme turvat virneessä reittejä, joille muut eivät vielä olleet edes uskaltautuneet.


Siinä lumikaaoksen keskellä itsekseni virnuillessani ajattelin taas ansaitsevani kylähullun manttelin, kunnes vastaan tuli nainen polkupyörän kanssa. Miksi jonkun on aina pakko pistää paremmaksi?

15 kommenttia:

  1. OIOIOIH!! ❤

    Ja hei, mä näin myös hullun pyöränsä kanssa. Onko niitä enemmänkin?? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haluaisin ajatella, että se on ollut se sama sekopää :D

      Poista
  2. Mahtavaa! Mites muuten nuo vedonestovaljaat (joiden kanssa ei tietenkään kasivedon pitäisi toimia... ;) ), joko niiden pukeminen sujuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valjaiden pukeminen sujuu loistavasti! Kasiveto toimii kato tasaisena, kevyenä vetona vedonestovaljaillakin, mutta sellaiset äkilliset ryntäykset ja kovemmat vedot ne karsii pois. Mahtava keksintö. Tosin edelleen kaipaisin ehkä sellaista versiota, joka olisi vielä vähän helppokäyttöisempi :D

      Poista
  3. :)) voih, näyttää olleen ihana koiranulkoilutuskeli! Ja karvakorvat näyttää nauttineen talvisesta säästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauttiminen on aivan liian kevyt termi siihen, miten noi suhtautuu umpihankeen. Nidoa alkaa tällaisella säällä aina lapsettaa, hangissa pomppimisen lisäksi se eilenkin mm. vakoili ohiajavia autoja ja yritti löytää jälkeä kaikista mahdollisista jalanjäljistä. On se taas vaan sanottava, että kyllä huomaa, minkälaisesta ilmastosta (no Koda periaatteessa Espanjasta ja Nido Nakkilasta, mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan) koirat ovat ns. peräisin.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. TO-DEL-LAKIN! Ja kyllä taas tunsi lenkkeilleensä, reidet aivan hellinä kun päästiin himaan :D

      Poista
  5. Eksyin sun blogiin jonkun toisen kommenttiboksista ja jäin selailemaan. Kivasti oot kuvaillut koiria ja kirjoittanut niistä. Ihana huomata että huskeilla on noin hyvä koti. Meillä asuu puolikas siperialaismummo ja salskea valkkariherra. Mun blogi on käsityöpainotteinen, joten koiria en oo hirveesti sinne kuvannut, mutta löytyy sieltä muutama kuva.

    Kivaa talven jatkoa teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, on myös aina ihana kuulla jonkun sanovan, että meidän koirat on hyvässä kodissa. Me kun ei ehkä olla ihan tyypillisimpiä huskyperheitä valjakkolenkkeineen ja piha-aitauksineen.

      Paljon terveisiä vanhalle rouvalle ja spesiaalirapsutukset valkkarille! Valkkareilla on siperialaisten kanssa jaettu kolkka mun sydämenpohjalla, ei ole toista rotua, jolla olisi niin mahtava persoona kuin valkkareilla yleensä :) Kun mietittiin toista koiraa, meinattiin ottaa valkkari, mutta päädyttiinkin sitten tuttuun rotuun. Joskus vielä...

      Aivan ihania käsityöjuttuja, katselin silmät ymmyrkäisinä. Mä itse olen korkeintaan muutaman kerran onnistunut paikkaamaan ratkenneen vaatteen. Yleensä sekään ei siis onnistu. Hyvää talven jatkoa teillekin! <3

      Poista
  6. Mui mukava!

    Sulle on meidän blogissa tunnustus + haaste. <3

    (Ymmärrän täysin, jos et välitä koko tästä tunnustus/haaste -maailmasta, mutta kun piti listata inspiroivia blogeja, niin EN voinut jättäää Suden hetkeä listaltani pois. Niin kert. ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emmää oo koskaan tunnustuksesta kiältäytyny, kiitos <3

      Mahtava haaste, mut jos sä sait muokata tunnustusta, niin kyllä mäkin saan sit muokata tota haastetta! Niin kert!

      Poista
  7. Juu, en mä missään tapauksessa tarkoittanut, että olisit kieltäytynyt. Oon vaan jostain keksinyt, että et olis näistä niin innostunut.. Mutta mullahan on ihan ylivirittynyt mielikuvitus muutenkin, joten jätä koko juttu omaan arvoonsa. ;D

    TOTTA MOOSES saat tuunata! Sehän on ihan parhautta! :D

    VastaaPoista
  8. En tuota ihan varustautumiseksi kutsuisi.. ulkona kerpeleesti pakkasta ja ohuilla kangaspöksyillä ulkona, missä on neidin toppahousut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolloin vajaat kaksi viikkoa sitten täällä oli ehkä n. -2, joten rouva jätti toppahousut kotiin.

      Poista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.