29.12.2012

Kympin sänky

Kuukausi sitten havaitsin terävänä plikkana kerralla kaksi asiaa:
1) pinnasänky on pienhenkilölle liian pieni,
2) enkä kohta enää ylety vatsani kanssa sen laitojen yli laskemaan lasta nukkumaan.

Seuraava ajatus: kaupoista ei varmaan löydy budjettiin sopivaa, kivaa lastensänkyä.

Olin ihan oikeassa. Parempi ratkaisu oli huuto.net.

Tavoitteena oli löytää sarjatuotantona valmistettu (jotta myöhemmin sänkyjä löytyisi toinenkin) täyspuinen sänky, jonka muotokieli olisi pikemminkin kulmikas kuin pyöreä, ja jota ei olisi värikäsitelty mitenkään.

Eräässä myynti-ilmoituksessa oli tällainen kuva.


Ihana! Tai ei ehkä ihan näin somistettuna. Tai muutenkaan tällaisenaan. Hinta 10€, alkuperä Isku.

Laumanjohtaja otti viisaana ja kärsivällisenä miehenä tosi hyvä idea, kulta -linjan ja haki sängyn vartin matkan päästä.

Seuraavaksi sänky hiottiin hiomakoneella mummalan autotallissa. Laumanjohtajan palautteen mukaan homma oli perkeleestä (kesti kolmisen tuntia), mutta toisaalta hän innostui projektista lopulta niin, että osti itselleen joululahjaksi Dremelin pikkutarkan hiomatyökalun, jolla viimeisteli sängyn yksityiskohdat ja jolla aikoo kuulemma jatkossa hoitaa myös koko perheen hammashuollon.

Itselleni jäi puun pintakäsittely. Valitsin pintaan lempiaineeni - puuvahan.


Sänky olisi kannattanut käsitellä hyvin suojatussa, valaistussa ja ilmastoidussa tilassa asiaankuuluvissa varusteissa, joten suoritin vahauksen pimeän tultua tunnelmallisessa lastenhuoneessa valkoisissa housuissa mahani kanssa ähisten. Ja pesin samalla pyykkiä. Ja katsoin yhden tosi hyvän dokkarin Areenasta! Mutta yllätin lapsen vain kerran nojailemasta navallaan vastavahattuun sänkyyn (miksi pienet ihmiset nojaavat kaikkeen juuri navallaan?).

Hidastavista tekijöistä huolimatta sängyn kahden osan kertaalleen vahaamiseen meni vain vähän yli tunti. Halusin lopputuloksesta rosoisen, enkä liian peittävää, joten yksi vahakerros riitti hyvin. Ajattelin vielä jossain vaiheessa käsitellä sängyn kokonaan parafiiniöljyllä ja ehkä korjailla paria huolimattomasti vahattua kohtaa...

Mutta nyt sänky näyttää tältä:



Lapsi nukkui ensimmäisenä yönään sängyssä vaatimattomat 13 tuntia. Ja on näköjään käynyt varmuuden vuoksi kirjoittamassa nimensä (tai jotain, saattaa olla myös uhkausviesti) sängyn päätyseinään.


P.S. 
Suuri kiitos vielä kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille ♥
T: maha & kump.

22.12.2012

Joulupalloista olennaisimmat

Näin vanhemmalla iällä joulumieli ei tule aivan itsestään. Tänä vuonna siihen on tarvittu kolmenlaisia joulupalloja: pieniä, keskikokoisia ja yksi aika suuri.






Siltä varalta että tänne eksyy muitakin joululauluvihaajia, kuten vaikka Ville Valo (Ville, ole hyvä ja ilmoita mahdollisesta läsnäolostasi kommenttikentässä, sovitaan salanimeksi vaikka... VV), tarjoan vaihtoehtoisen musiikkiratkaisun. Tänä jouluna meillä soi Hugh Laurie:



Suden hetki, joulupallerot ja Hugh Laurie toivottavat kaikille hyvää joulua!

14.12.2012

Uudet mustat

Mietin melkein vuoden, mikä seinäväri sopisi lapsen huoneeseen. Väliaikaisratkaisuna ja remontin pakottamana valitsin sinne viime keväänä hailakkaa harmaata. Viime viikolla oikea väriratkaisu valkeni minulle vihdoin unessa (joo, oikeasti unessa). Siispä pikkutytön huoneeseen sudittiin pirteän mustaa.



Seinä on maalattu Tikkurilan liitutaulumaalilla, jonka käsitteleminen kirvoitti laumanjohtajasta muutaman mielikuvituksekkaan kirosanan. Maali on nähtävästi viskositeetiltään jotenkin erikoista. Eikä sitä voi maalata telalla tai rajata onnistuneesti teipillä. Mutta kahteen maalikerrokseen kului siitäkin huolimatta kuivumis- ja tuuletusaikoineen alle vuorokausi (jonka aikana työvastaava kävi myös oikeissa töissä). Hyvä meidän isi!


Mustalla värillä voi myös pelastaa lempikengät! Tuhosin Uggien mustan suosikkiparini toissa talven raskausaikana ja viime talven remontissa. Täksi talveksi oli tarkoitus ostaa uudet samanlaiset, mutta kas kun siihen budjetoitu 300€ menikin turvalukkoon...

Onneksi vanhat löytyivät kaapista ja mustaa värisuihketta suutarilta. Tiedoksi samaa yrittäville, että värisuihke lähtee valkoisista kaakeleista irti hankausnesteellä ja tiskiharjalla, mutta rakennekynsistä tai ihosta se ei sitten irtoa. Ja se pakkauksessa suositeltu "hyvin ilmastoitu tila" tarkoittaa muutenkin ilmeisesti esim. terassia eikä kylpyhuonetta.

Meillä on menossa joulua edeltävät trimmajaiset, joissa harvennetaan kaikkien turkkeja. Tänään vuorossa perheen neanderthal, jonka niskaturkin muotoilen heti kun tästä nousen. Vapaaehtoisia ilmoittautumisia siperianhuskyjen harjaustoimeen otetaan vastaan kommenttiboksissa. Vastapalveluksena voin tulla sotkemaan muidenkin kylpyhuoneita mustalla suihkeella.

9.12.2012

Tiivisteet

Jokainen meillä syksyn tai talven aikana vieraillut on viimeistään olohuoneeseen päästessään kommentoinut, että teillon täällä kyllä kauheen kuuma. Yksi syy on se, että kroonisena palelijana vaadin subtrooppista ilmastoa sisätiloihin silloin, kun asunnon ulkopuolella on pakkasta.

Toinen syy on varmaan hyvässä tiivistyksessä.

Muutamalla naapurillamme on talvisin pakkasta eteisessä, joillekin on kuulemma satanut luntakin sisään. Tiesimme näistä asunnon alkuperäisissä tiivisteissä havaituista ongelmista jo ennen muuttoa, joten toimme omat, laadukkaammat ovitiivisteet mukanamme.


Aivan ongelmaton tämäkään järjestely ei tietenkään ole. 


Viime yönä, kun ystävämme lähtivät kotiin, etuovesta putosi ulos häntä, jonka omistaja kieltäytyi nostamasta sitä itse takaisin sisään. Häntä kädessäni suljin sitten oven vieraiden perässä, varoen jättämästä pyllyä oven väliin.

Jokin aika sitten laumanjohtajan lähtiessä yöllä ulos, putosi etukuistille pari takajalkoja.


Mutta eipä mahdu viima ovesta sisään!

2.12.2012

Viikko vilpittömästi

Olen käväissyt muun muassa syvissä tummissa vesissä, lähes rähmälläni lumihangessa, Ikeassa, vaatekaupassa ja puusaunassa meren rannalla.


Lisäksi olen palellut enemmän kuin koko aiemman elämäni aikana yhteensä ja siten kuullut viikonlopun aikana ainakin tuhat kertaa, että sytyt tuleen, jos seisot noin lähellä takkaa. Eikun nyt ihan oikeasti pois siitä takan edestä. 


Olen myös ymmärtänyt Kodan olevan kyllä yksi helkkarin sekopää (no juu, epäilys oli kieltämättä ilmassa jo aiemmin). Kävi kahtena päivänä oma-aloitteisesti uimassa vedessä, jota myrsky oli estänyt jäätymästä. Seurasin toimitusta n. 100 metrin päästä ikkunan takaa ja palelin entistä pahemmin.


Lisäksi Kodasta lumentulon myötä kadonnut krooninen pimeänpelko on vaihtunut pakastumisen myötä takanpelkoon. Koda pelkää takkoja ja haluaa aktiivisen sellaisen läsnäollessa mieluiten evakuoida itsensä. En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Minkälaisella henkilöllä on mielikuvitusystäviä keittiöissä ja takkapelko?

Näiden ohella olen mm. todennut lämpimän veden loppumisen kesken suihkun ja nukkunut kaksi yötä asunnossa, jossa ei toiminut lämmitys. Ja ajatellut paljon sitä, kuinka olisin selvinnyt elämästä esimerkiksi 150 vuotta sitten.


Orastavia merkkejä alkavasta nudistikaudesta osoittava henkilö (tukkageeni minulta) olisi ainakin selvinnyt mainiosti silloinkin. Tällä hetkellä hän puhuu jonkinlaista kuollutta muinaiskieltä (kirkkoslaavia, epäili isänsä), joten menneestä maailmasta on selvästi peräisin.

23.11.2012

Vapauttakaa lyhyet henkilöt!

Vihaan häkkejä ja niin pien- kuin tassullistenkin henkilöiden säilyttämistä sellaisissa. 

Kumpikaan koirista ei ole koskaan edes ollut häkissä. Paitsi eläinlääkärissä nukutuksesta herätessään. Ja silloinkin Kodasta soitettiin heti kun se oli avannut silmänsä, että "voisittekste tulla hakemaan ton jo, kun toi huutaa täällä ja kaikki hermostuu".

Mutta yksi laumanjäsenistä viettää ja on aina viettänytkin 13 tuntia vuorokaudesta häkissä.


Ennen joulua pienhenkilön huoneessa suoritetaan miniremontti. Ei siis muuta kuin seinien maalausta, vaatekaapin siirtämistä toiselle puolelle huonetta, lisäpään metsästämistä seinälle, tee-se-itse -naulakon askartelua ja yhden huonekalun kunnostamista, mutta kumminkin (muullekin olisi kyllä tarvetta, jos minulta kysytään, sillä keskellä huoneen lattiaa on harjanne).


Samassa yhteydessä pitkäaikaisvanki pääsee valvottuun koevapauteen, jonka ainoa ehto on, että hänen tulisi jatkossakin viettää yöajat hänelle osoitetulla aluella. Hän odottaa vapauttaan rauhallisena sellissään kököttäen.


P.S.
Nyt kun tähän aihealueeseen päästiin: Pikku Kakkonen - jonka sisältö hämmästyttää minua joka ilta - lähettää juuri piirrossarjaa, jonka pääosassa ovat perunat. Siis ne kasvikset. Tässä jaksossa ne pukeutuvat vaatteisiin. Ohjelman alkaessa lapsi poistui muualle leikkimään. Oliko minulla ennen merkittävästi vähemmän järkeä, vai oliko lastenohjelmissa ennen oikeasti paljon enemmän järkeä? 

Toisaalta metsässä asuvasta, hygieniastaan piittaamattomasta, lapsia säikyttelevästä hammaspuolesta miehestä kertova ohjelma olisi nykyään kyllä jonkun säädöksen mukaan laiton...

18.11.2012

Maailmaa valmistamassa

Maailma ei ole valmis, ennen kuin päiväunia on kuvattu tarpeeksi. Eikä niitä voi kuvata tarpeeksi.

Nido nukkuu mieluiten seinä kainalossaan. Vanhassa asunnossamme soveltuvia nukkumapaikkoja oli runsaasti. Muutimme tähän uuteen asuntoon maaliskuussa ja täältä Nido löysi ensimmäisen kriteerit täyttävän lokaation heti välittömästi viime viikolla.


Bonuksena suoraan nukkujaan kohdistunut auringonkeila. Ja muiden asukkaiden kannalta mahdollisimman häiritsevä sijainti keittiön ja eteisen välissä.

14.11.2012

Korvaamattomuudesta

Lapsen myötä elämästä on tullut erilaista. Ennakko-odotusten mukaisesti, mutta myös yllättävin tavoin yllättävillekin tahoille.




Pikku Kakkonen kiinnostaa paljon enemmän korva kädessä. Pitää varmaan kokeilla.

11.11.2012

Isistä ja kookoskupista

Oman laumamme isiä juhlistettiin aamulla luovuttamalla hänelle juhlallisin menoin (toinen luovuttajista Paul Frank -yöpaidassa, toinen vaipoissa ja hiuspinnissä) itse tehty kortti, kahvipapuja, eri teelaatuja sekä hänen lempisuklaataan. 

Sen jälkeen hän poistui lähes yhtä juhlallisissa tunnelmissa ("Onko sun Nido hierottava karvoja mun työhousuihin aina just kun oon lähdössä?") töihin. Myöhemmin jatkoimme juhlistamista mummilassa illastaen. 

En voi enää vaikuttaa siihen, miten teidän isänpäivänne kokonaisuudessaan sujuvat, joten voin vain yrittää näin viime hetkellä edes päättää ne hyvin. Siksi tarjolla olisi kuvia lapsesta syömässä kookoskuutioita pikkuruisesta lasista. Koska kaikkihan pitävät kookoskuutioista, lapsista ja pikkuruisista laseista.





Hyvää isänpäivää siis! Laittakaa isit jo nukkumaan! Meilläkin luetaan täällä sitä nörttikirjaa, vaikka kello on ties mitä ja herätys on viideltä. Isit on just tollasia.

7.11.2012

Uusi susiluola remontissa: hikimaja

Mainiota huomenta! O-ba-ma! 

Siinä väistämätön tuuletusosuus, mutta sitten asiaan.

Näin syssymmällä on vihdoin ajankohtaista perehtyä remonttipostaussarjan ihan oikeasti viimeiseen osaan, siihen kaikkein pyhimpään, josta muutama lukija ehti juttua toivoakin; saunaan.

Ennen-kuvia ei ole, sillä saunan kohtalo oli pitkään aika avoin ja sauna saatiin lopulta valmiiksi vasta kesäkuussa. Kuvitelkaa kuitenkin mielessänne sellainen aivan perinteinen, postimerkin kokoinen sauna, jossa on kaksi kapeaa laudetta ja pikkuruinen kiuas, mutta kiva ikkuna. Se oli lähtökohta.

Minä saunon meillä eniten ja mieluiten selälläni, joten Harvian saunasuunnittelijalle marssittiin oma visioni mielessä. Halusin korvata kaksi kapeaa laudetta yhdellä koko saunan kokoisella. Ja halusin lauteista ehdottomasti pikimustat. Saunasuunnittelija suhtautui ehdotukseen yhdestä lauteesta ensin skeptisesti, mutta myönsi piirroksen valmiiksi saatuaan, että lopputuloksesta saattaakin tulla aika hyvä.

Mielestäni siitä tuli loistava. Mutta hankala kuvattava!


Saunasuunnittelijaan turvautuminen oli hyvä päätös, sillä saunan piirtäminen oli millintarkkaa hommaa ja neliöt piti käyttää tehokkaasti. Suunnittelijan idea oli, että portaat lauteelle nousevat kohtisuoraan heti lasioven takaa.


Harvian korkean Taru Sormusten Herrasta -kiukaan (okei okei, oikeasti kiukaan nimi on Kivi, mutta sen pitäisi olla Mordor) toimme vanhasta asunnosta. Olemme saaneet sen lahjaksi ja aion raahata sitä muutosta toiseen mukanani todennäköisesti hamaan loppuun saakka.


Suunnittelija ehdotti myös led-nauhaa kiukaan turvakehikon alle, jotta lauteen päällä näkeekin jotain. Sitäkään emme olisi tajuneet itse.

Seinäpaneelin värin ja materiaalin valinnassa olin tapani mukaan tarkka kuin pieni orava, sillä en halunnut mitään luonnostaan punertavaa tai kellertävää enkä värjättyä puuta. Valitsin lopulta mystisellä tavalla epätasaisen uraiseksi käsitellyn paneelin, jota vedettiin saunan seinien lisäksi myös kylpyhuoneen kattoon.

Paneelin pintakuvion kuvaaminen osoittautui mahdottomaksi, mutta saanette tästä jonkinlaisen käsityksen.


Valinta oli loistava, sillä paneelin epätasainen pinta ei kuumene, joten saunan seiniin voi nojata suoraan ilman erillisiä selkänojapuita. Hyvä ominaisuus saunassa, jossa kokoluokkansa takia senteilläkin on väliä.

Suomalaisperinteistä löylykisasaunomista varten saunan lauteiden alla on mustat laudemateriaalista valmistetut jakkarat, jotka minä ideoin ja saunasuunnittelija piirsi. Jakkaroita on kaksi ja ne voi nostaa "ylälauteeksi" silloin, kun saunassa halutaan saunoa tosissaan. Elokuisissa tupareissa miesporukka testasi jakkarat käytännöllisiksi, mutta saunan silti neljälle miehelle ehkä vähän pieneksi.


Ei se mitään. Loikoilenkin tässä mieluiten yksikseni.

(Paneelit, lauteet ja kiuas Harvia, löylykiulu & kauha -setti Rento, saunatyynyt ehkä Prisma (?), työt laumanjohtaja perheenjäsenineen)

31.10.2012

Onko siellä joku?

Olen perheen koira- ja lapsikuiskaaja, jonka tehtävänä on kaikissa tilanteissa tietää, mitä edellä mainittujen perheenjäsenten nupeissa kulloinkin liikkuu.

Laumanjohtaja istuu kynttilänvalossa ruokapöydän ääressä kalavoileipien kanssa lukemassa kirjaa (koska yhtään nörtimpiä olosuhteita on vaikea järjestää ultimaattisen nörttikirjan lukemiseen) ja pyysi minua tulemaan tulkitsemaan, mitä Koda tekee keittiössä. Kävin katsomassa.


Täytyy sanoa, että nyt en kyllä tiijjä.

Liittyykö tämä jotenkin siihen, että Kodan paras ystävä jäi muutossa vanhaan asuntoon? Onko nurkkakaapin nestekaasupullo räjähtämäisillään ja Koda tuntee tarvetta tarkkailla tilanteen etenemistä? Miksi se heiluttaa aina välillä häntäänsä? Orastaako tiskikoneessa vesivahinko? Tietääkö Koda, kuka murhasi Olof Palmen?

30.10.2012

Haukuttomat koirat ja kynnettömät kissat

Piti kirjoittaa ihan muusta, kunnes tuttuni linkkasi Facebookiin tämän.

Kannattaa lukea teksti kokonaan, mutta tiivistän tähän pääkohdat: jutun kirjoittanut bloggaaja asuu Jenkeissä ja valaisee meitä tietämättömyydessä eläviä eurooppalaisia siitä, että rapakon toisella puolen harrastetaan koirien mykistämistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koiran äänihuulet leikataan, jottei koira voisi haukkua tai ulvoa. Menetelmä on onnistuttu vastustuksesta huolimatta kieltämään kolmessa osavaltiossa. Kolmessa. Viidestäkymmenestä.

Siis mitä vit...?

Samassa jutussa sivutaan myös vanhoja suosikkejani - sisäkoiria, joita ei koskaan käytetä lenkeillä sekä seurakoiria, jotka otetaan laukussa mukaan esimerkiksi lääkäriin.

Lisäksi kommenteissa joku muistutti kissoista, joilta poistetaan kynnet. Wikipedian mukaan amerikkalaisista kissoista arviolta neljäsosalta on poistettu kynnet. Kirurginen kynsienpoisto on joissain yksityisomisteisissa taloyhtiöissä edellytyksenä sille, että taloon saa muuttaa kissan kanssa. Kynsienpoisto on Pohjois-Amerikan lisäksi laillista ja tavallista sen kaltaisissa sivistysvaltioissa kuten Kiina ja Korea.

Seuraa muutama kysymys, joihin kuulisin mielelläni vastausehdotelmia:

1) Miten koiran mykistäminen voi olla laillista?
2) Pitääkö jonkun asian tosiaan olla laitonta ennen kuin yksinkertaisimmatkin ymmärtävät sen olevan väärin?
3) Jos haluaa lemmikin, joka ei hauku tai käy lenkeillä, miksei voi hankkia marsua?
4) Jos haluaa lemmikin, jolla ei ole kynsiä, miksei voi hankkia kultakalaa?

Ymmärrän, että kissat ja koirat ovat kaikkien mielestä kivoja ja sellainen on kiva ostaa kotiinkin. Mutta jos ei ole kiinnostunut kissan tai koiran omistamisen seurauksista, eikö eläintaulu olohuoneen seinällä riittäisi? Tai vaikka kivojen kuvien katseleminen? Tässä olisi yksi:


Translation for the possible American readers:

Why are you guys such dimwits? 
Do you need help curing from it or is it a genetic disorder?

Sincerely,
Europe

26.10.2012

Valkeaa on

Kun aamulla heräsin, alakerrasta huudettiin, että laita tosi paljon vaatteita päälle ennen kun katsot ikkunasta ulos!


Kyllä, kyllä, tilanne vaikuttaa tietysti pahalta, mutta ei nyt vajota epätoivoon.


Tärkeintä on, että on kaakaota, aikuisten potkupuku (jonka laumanjohtaja sai veljeltään lahjaksi, mutta joka näyttää hänen yllään mustalta kokovartalomaalilta... harmi!), talvirenkaat ja vetokoiria.


Ellette pysty hankkimaan kaikkia edellisiä tykötarpeita tähän hätään (tulihan tämä nyt vähän äkkiä), pitäisin välttämättömimpinä kaakaota (n. kolme lusikallista jauhetta 1,5 desiin maitoa) ja vetokoiria (kaksi riittää!).

20.10.2012

Vaikeaa on

Nukuin taas huonosti. Lauantai tuntuu ihan maanantailta, laumanjohtaja lähti aamuyöstä töihin. Aamiainen oli pahaa ja jouduin jakamaan leipäjuustoni. Lapsi kieltäytyy hiustenlaitosta ja näyttää villieläimeltä.

Ja juuri kun olen varma, ettei oma päiväni voisi olla enää yhtään harmaampi, väsyttävämpi, masentavampi tai hankalampi, löydän eteisestä tällaisen.


Jossain on aina on joku, jolla on vielä vaikeampaa.

15.10.2012

Ulosmurtautujat

Siinä seisoin. Makoisilta päiväunilta juuri heränneenä, nuttura korvalle valahtaneena, villasukat makkaralla, asettelemassa Muumi-dvd:tä mummilan soittimeen. Puhelimeen soitti joku vieras numero. 

Vastattuani paniikki iski heti, joten yksityiskohdat jäivät alkuun hieman epäselviksi. Kuten näin jälkeenpäin ajatellen jäi sekin, miten onnistuin n. vartissa sekä pukemaan että pakkaamaan lapsen ja itseni autoon ja ajamaan kotiin ilman siviiliuhreja. 

Lopputulema koostuu joka tapauksessa kahdesta olennaisesta havainnosta: 

1) Siperianhenkilöt osaavat avata ulko-oven lukosta.

2) Naapurimme osaavat pyydystää siperianhuskyja.

Minulle soittanut naapuri ehdotti, että asennuttaisimme lukon ympärille sellaisen metallikaaren, joka vaikeuttaa lukon avaamista sisäpuolelta. Mutta siperianhuskyn omistaja tietää, ettei siperianhuskyja pidä aliarvioida, vaikka oletettu pääsyyllinen näyttääkin tällä hetkellä tältä:


Siispä huomisaamuna meille tullaan asentamaan turvalukko, jonka saa ulkopuolelta lukkoon. Sen jos saavat auki, myyn molemmat houdineiksi sirkukseen. Lapsista ja hevosistahan ne jo pitävätkin. 

9.10.2012

Brunssia edeltävä

Laumanjohtajan tultua aamulla kotiin, ajattelin pitkän yön jälkeen syödä aamiaisen rauhassa sohvalla. Peiton alla. Yksin. Tiedättehän.



Ilmiön aikaansaa tuo leipäjuusto, joka aiheuttaa siperialaisissa keskivaikeaa hysteriaa. Toinen tapa ansaita suoraan syliin tunkevaa ruokailuseuraa on syödä äitini tekemiä lihapullia, jotka saavat Nidon tärisemään ja Kodan kuolaamaan nenästään. 

5.10.2012

Brunssi


Ruisleipää ja cheddaria. 


Jos siperiankerjääjät alkavat häiritä hänen ruokarauhaansa, hän huitoo ne itse pois hurjasti sähisten. Ja viittilöi ne sitten juustolla takaisin.

3.10.2012

Maailman arvokkaimmat kengät

Äitiydessä on ulottuvuuksia, joihin pystyi valmistautumaan aika hyvin etukäteen. Tiesin esimerkiksi, että välillä tulen olemaan todella väsynyt (kuten nyt) ja että äitienpäivisin on varmaan aika kivaa.

Mutta sitten on paljon tällaisia pieniä, ajatustasolla täysin epäolennaisilta tuntuvia hetkiä, joita en osannut kuvitella etukäteen, mutta jotka muistan lopun ikäni.


Pesin äsken lapsen ensimmäiset kengät ja laitoin ne talteen. Pohjia hinkatessani hymyilin sellaista typerää korvasta korvaan ulottuvaa hymyä (ja mietin, oliko se ruskea asia kantapään kohdalla sitä mitä luulen). Toivon voivani katsella näitä joskus vuosikymmenten päästä hänen kirjahyllyssään.

Paitsi että jos hän tulee isäänsä, ei hänellä tule olemaan kirjahyllyä ja hän tulee säilyttämään lapsuusmuistojaan juhlallisesti suuressa pakastepussissa, joka lopulta katoaa muutossa. Täytyy varmaan tarkkailla kehityssuuntaa.

26.9.2012

Käsinkosketeltavaa voitonriemua

Kun joku (=laumanjohtaja, itse en lähde vaikka pakotettaisiin) tulee ruokakaupasta, lapsi aploodaa etuovella kun kasseja kannetaan sisään.

Sitten hän jakaa hurstimaisella paatoksella kassien sisällön sitä eniten tarvitseville. Eli lähimmälle siperianhuskylle. Tällä kertaa ruoka-avustusarvonnan voittaja sai tonnikalaa ja nahkaluita.


Tykkään erityisesti tuosta voitonriemua huokuvasta ilmeestä. 

(Arvatkaa muuten, kenen läppärin emolevy menehtyi viime viikolla vanhuuteen. Olen kirjoittanut kyseisellä koneella ehkä 80% Suden hetken (ja internetin) sisällöstä, joten ilman sitä tuntuu jotenkin... kädettömältä. Odottelen huollon ja vakuutusyhtiön tuomioita jännittyneenä. Pitäkää peukkuja.)

21.9.2012

Ruumiinavauspöytä

Luin joskus sisustuslehdestä, että kattauksen piristyksenä voi rohkeasti käyttää arkisia esineitä. Jutussa oli esimerkkinä jotain lelueläimiä perintöposliinien seassa.

Käyvätköhän kauko-ohjattavien lentokoneiden ruumiit?




Iittalaa vaan sekaan ja se on siinä!

P.S.
Tänään ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä on juttu Hannes Lohesta ja siitä geenitutkimuksesta, johon siperialaishenkilötkin osallistuivat ja josta on aikaisemmin puhuttu Kuukausiliitteessä ja Tiede-lehdessäkin. Juttua ei vielä löydy netistä, joten kehotan tarttumaan paperiversioon. Hyvä Hannes!