24.1.2011

Assistentti

Koda ei ole omasta mielestään koskaan tiellä. Työpuhelut sujuvat erinomaisesti siperianhuskyn kokoinen pikkukoira sylissä.





19.1.2011

Helyriiputin


Pallurat Muuton Dots -naulakosta.









Sarvi rovaniemeläisporosta. Rovaniemeläistyneen oululaisystävän tuliaisia.



Laumanjohtaja ei ihan hyppinyt riemusta kuullessaan pääsevänsä paklaus-, hionta-, uudelleenpaklaus- ja paikkamaalaushommiin, mutta lopputulos miellyttää onneksi kummankin silmää entistä ratkaisua enemmän. Ja Koda nuoleskelee luupölyä onnellisena eteisen laatoilta varmaan vielä huomennakin.

18.1.2011

Securitas Siberia

Yleensä Nido on tyytyväinen, kun elintilaa vieviä ihmisiä on vähemmän ja ilmapiiri rauhallisempi, mutta siitä se ei pidä, että isäntä on iltaisin poissa. Silloin on oltava alituisessa valppaudessa ja asetuttava parhaalle vahtipaikalle.


Eli tukkeeksi etuoven eteen. Siltä varalta, jos kuitenkin vähän torkahtaa siitä alituisesta valppaudestaan. Ettei kukaan pääse huomaamatta tiluksille.


Niin että kaupustelijoille ja muille hiippareille tiedoksi - täällä on verenhimoinen citysusi valmiina raatelemaan jokaisen ovenkolkuttelijan!


(Huom. kuvausassistentin höröttimet peilissä. Maalipurkkien sisällöllä puolestaan sudittiin vähän seinää. Juu, taas, aiheesta lisää piakkoin.)

17.1.2011

Sohvia kaikille

Käytiin kärventymässä maanpäällisessä kiirastulessa, joka joissain piireissä kauppakeskuksenakin tunnetaan. Piti saada yhtä sun toista (kuten ruokaa), mutta jostain syystä ostoskasseista kuoriutui kotona vain pikkutyypin tavaroita. Tuiki tarpeellisia ja välttämättömiä kaikki, kuten arvata saattaa.


Huomaan ostavani ipanalle asioita "Tässä mäkin haluaisin nukkua!" -logiikalla. Samaa järkeilyä on jo sovellettu ainakin vaunuihin, yhteen yöpukuun ja tähän pieneen torkkupeittoon, jonka neliöhinta hipoi pilviä ja jonka eksakti käyttötarkoitus toivottavasti selviää tuonnempana.


Laumanjohtaja puolestaan soveltaa valintoihinsa "Tän mä oon nähnyt telkkarissa!" -mentaliteettiä. Olen itse sitä mieltä, ettei uunituore ihminen pahemmin leluja tarvitse. Laumanjohtaja oli puolestaan vahvasti sillä kannalla, että tasapainoiseksi aikuiseksi ei voi kasvaa ilman Sophie The Giraffea. Jolla näköjään on typerän nimen lisäksi myös omat suomenkieliset kotisivut.


Kotona kaikkia aisteja stimuloiva vinkulelu otettiin riemulla vastaan.


Jes! Mä syön sen heti kun noi lakkaa kyttäämästä!



Miten niin "ei saa ottaa"?

Ajateltiin, että annetaan tyyppien vähän tutkia lelua, ja sitten tehdään selväksi, että lelu ei ole niiden. Ei mennyt kummallekaan jakeluun, joten Sohvi evakuoitiin kaappiin.


...Täällä jossain se tuoksuu...



BINGO!

Aluksi Koda jäi odottamaan kaapin aukeamista tuijottamalla kahvaa. Se tietää, että kahvoilla on jotain olennaista tekemistä ovien aukeamisen kanssa. Nyt se käy aina välillä kurkkaamassa, ettei kaappi vain sattumalta olisi itsekseen auennut.


Samalla nimittäin pääsisi maistamaan yhtä evakuoitua pupua. Ja niitä suupalankokoisia villasukkia.

15.1.2011

Päivänaloitus

Ne päivät, joina kenenkään ei tarvitse olla epäinhimilliseen aikaan yhtään missään, alkavat meillä aina samoin.

Kukonlaulun aikaan kuulen unen läpi, kuinka Koda käy tarkistamassa, ollaanko sängyssä herätty. Ellei olla, se menee jatkamaan uniaan, ja tulee takaisin vasta sitten kun sängystä kuuluu puhetta.

Kun puhetta (myös kuiskailu, mumina ja yskiminen lasketaan) kuuluu, se hyppää sänkyyn heiluttelemaan häntäänsä, tallomaan itse kunkin päälle ja valtaamaan peitot itselleen. Sitten köllitään.


Aamuköllimiseen kuuluu aina olennaisena osana laumanjohtajan kasvojen peseminen (kriittisimpinä osina korvat ja otsa). En tiedä, miksei Koda näe omien kasvojeni pesemistä koskaan tarpeellisena, mutta olen siitä hyvin kiitollinen.



Nido on ollut pennusta saakka hirveän aamuäreä, joten se heräilee yksin.


Seuraavaksi aamiaiselle. Olen itse kulinaarisesti vahvasti rajoittunut, mutta onneksi joku sentään syö meillä kaunistakin ruokaa.




Omissa aamutoimissani olennaisinta osaa näyttelee aamiaisen sijaan kaikkien mahdollisten saatavilla olevien uutisten haaliminen. Yleensä luen olennaisimmat puhelimesta jo ennen kuin nousen sängystä.


Olen mahdollisesti talouden ainoa uutishamsteri siksi, että noudatan sanomalehden lukemisessa boheemia "mä vähän taittelen tätä tästä, että on helpompi lukea" -lukutekniikkaa, jonka jäljiltä lehti on valmis paperinkeräykseen.

Uutis- ja aamiaistankkauksen jälkeen suunnataan ulos. En ihmismuumina lenkkeile itse tällä hetkellä ollenkaan, mutta puistoon saatan lähteä kököttämään. Ihmismuumin pukeutumisessa vaaditaan oveluutta ja hyviä varusteita, itseltäni puuttuu suurilta osin molemmat. Lontoosta syksyllä ostetuista mukamas-mahavaraisista talvitakeista menee kiinni enää toinen.


Ja sekin yhdellä napilla.

(Kokemukseni mukaan maailmassa on olemassa vain kahdenlaisia miehiä - ammattivalokuvaajia ja niitä, jotka saavat kaiken ja aivan erityisesti puolisonsa näyttämään kuvissa kammottavalta. Arvatkaa, kumpaan alalajiin laumanjohtaja kuuluu.)

Muuminkäärimisen jälkeen ajetaan puistoon.


Yhden sijaan kahden koiran omistamisessa kaikista hienointa on se (siis sen jälkeen, että saa elää kahden mielenkiintoisen tyypin kanssa), että niistä on toisilleen parasta mahdollista seuraa. Meidän tapauksessamme näin on senkin takia, että siperialaisten leikkeihin eivät muut yleensä edes halua osallistua.






...Enkä kyllä yhtään ihmettele.

Siperianhurtat saavat seuraavaksi ruokaa ja kaksijalkaiset suuntaavat sukujuhliin. Päivän haaste: ihmismuumin juhlapukeutuminen. Hyvää lauantaita kaikille!

8.1.2011

Pahvilaatikosta kajahtaa

Pikapäivitys tapahtumantäyteisen viikonlopun keskeltä: valtavat pahvilaatikot ovat vallaneet asunnon ja sekin on tullut todettua, että suurenkin auton voi saada ääriään myöten täyteen ("Pidä sä vaikka näitä sylissä. Ja voitko vähän laskea päätä, että tää mahtuu tonne katonrajaan?") tavaraa. 

Tästä seuraakin perusteltuja jatkokysymyksiä: kuinka paljon varusteita puolimetrinen pienhenkilö voi ylipäätään tarvita? Kasvaako tavaramäärä pienhenkilön koon funktiona? Kasvaako pienhenkilö kieroon (= hevariksi, tai mikä vielä kamalampaa, rokkariksi), mikäli kaikki mainitut varusteet ovat mustia? Kuka ampui vehreältä kukkulalta? Onko elämän tarkoitus todella 42? 

Palaan niiden pahvilaatikoiden sisältöön myöhemmin. Nyt annan kuitenkin kuukauden keskiaukeaman pojan toivottaa kaikille romanttista viikonloppua.

3.1.2011

Talviunilla

Moi!


Meillä ollaan oltu talviunilla. Kuin muumit konsanaan. Annettu lumen kinostua ikkunoiden eteen ja odotettu, josko Mörkö lipuisi etupihalle.


Muumimainen käyttäytyminen on johtunut siitä, että yksi laumanjäsenistä on muuttunut ihmismuumiksi.


...Ja eräiden laumanjäsenten mielestä se on sen mahansa kanssa koko ajan tiellä. Ja kuten oikeatkin muumit, sekin on herännyt aina välillä talviuniltaan syömään kaikkea kummallista. Laumassa odotetaan jännityksellä, kasvaako sillekin tupsupäinen häntä.


Joka paikkaan on myös alkanut ilmestyä suupalan kokoisia villasukkia, joita ei jostain syystä saa edes maistaa. Ei edes ihan vähän hampailla kokeilla.

Ja työhuonetta sisustetaan taas uudestaan. Ihmismuumin mielestä ihan ensiksi sinne piti saada kynttilälyhty kattoon roikkumaan. Ja kattolampun paikkaa siirrettyä. Laumanjohtajalla on työkalupakki koko ajan esillä siltä varalta, että hirmuinen ihmismuumi alkaa esittää remontointivaatimuksia.


...Ja on niitä kyllä esitettykin. Kevään aikana susiluolassa pitäisi uusia ihan ehdottomasti ainakin kylpyhuone, mutta mulkoiltu on keittiötäkin.

Niin että lauma pahoittelee pitkäksi venähtänyttä blogitaukoa ja lupaa (taas) parantaa tapansa. Tosin spontaaneita taukoja saattaa sattuneesta syystä olla vastaisuudessakin edessä.

(P.S. Kuvaamisaparaatti päivittyi pyhien aikana rutkasti parempaan, joten kuvaamista ei vastaisuudessa estä suhmurainen kelikään!)