30.8.2011

Liikuntavartti

Vihaan systemaattisesti käytännössä kaikkia liikuntamuotoja ja olen tehnyt niin niin kauan kuin muistan. Kävin tarhaikäisenä kerran tai kaksi jossain satujumpassa ja muistan vihanneeni sitäkin. Kun karkasin tunnilta kesken pois, äiti ei ollutkaan liikuntasalin oven takana uskollisesti odottamassa (!), vaan oli livahtanut jumppatunnin ajaksi kahvioon.

Olen satujumppaharha-askeleen jälkeenkin harrastellut satunnaisesti vähän sitä sun tätä, mutta kokeilut ovat aina lopulta päättyneet kiinnostuksen lopahtamiseen.

Tänä syksynä olen kuitenkin kunnostautunut. Treenaan kahden personal trainerin ja hot joogan tunnelmaa luovan lämmitetyn lenkkipainon kanssa.

Siis näin:


Kuvassa ollaan juuri kotiuduttu eiliseltä lenkiltä. Ampaisin ulos, kun kuulin sateen ropisevan ikkunalautaan ja järkeilin, että on kivan viileä lenkkisää. Ovesta ulos ampaiseminen kestää vauvan ja kahden koiran kanssa kuitenkin sen verta kauan, että kun viimein pääsimme pihalle, sade oli loppunut ja vastassa oli turkkilaisen saunan matalapaine.

Käveltiin tunnin lenkki - kun nyt kerta oltiin liikkeelle lähdetty - ja ajattelin, että pakkohan sen sateen on jossain vaiheessa alkaa uudestaan. Kun sitten hiestä märkänä pääsin kotiin, sain riisuttua lapsen ja itseni ja istuuduttua huohottaen alas, sade alkoi taas rummuttaa ikkunaa. Nää on just niitä äiti onkin kahviossa -vastoinkäymisiä, jotka saavat kerta toisensa jälkeen vihaamaan liikuntaa.

3 kommenttia:

  1. mä niin näin teidät, kun tulitte alas koulun mäkeä :D

    VastaaPoista
  2. Mä kuulun kans liikunnanvihaajiin! Sun "jumppa" vaikuttaa kyllä TODELLA tehokkaalta, hui ja huh! ;) Ja vitsi mikä "petturi mutsi", eihän tolla menolla seurauksena voi olla muuta kun liikuntaa kammoksuva tytär. ;DD

    Ps. blogissani on sinulle haaste. Toivottavasti se on kiva juttu, eikä rasitus. Jätä tekemättä, jos ei huvita. ;D Lupaan, että en loukkaannu! Ü

    VastaaPoista
  3. No niinpä, mähän olen siis olosuhteiden pakosta ajautunut suoraa päätä tähän liikuntavihaani.

    Tartun haasteeseen varmaan myöhemmin ja ehkä vähän muunneltuna, kiitos :)

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.