28.8.2011

Käsipäivää

Kameraa pidetään meillä työpöydällä. Joskus ruokapöydällä. 

Sitä on kyllä yritetty säilyttää sille varatussa laatikossakin, mutta yleensä kameran rymisteleminen vanhan lipaston vetolaatikosta on liian hidasta, äänekästä, tunnelman rikkovaa. Aina ei ehdi tarkistamaan kameran asetuksia tai avaamaan verhoja, hyvä että linssinsuojuksen saa irrotettua.


Kuten esimerkiksi silloin, kun kesken päivällisen huomaat, että olohuoneen lattialla tutustutaan juuri pienin, haparoivin sormin vieruskaveriin.

7 kommenttia:

  1. Niin mahtavan ihana kuva! Vau ja huh. :)

    VastaaPoista
  2. Komppaan edellisiä, aivan ihana! ♥

    Ps. Blogger on TAAS syrjiny mua viime aikoina, mun kommentit katoaa jonnekin bittiavaruuteen, huoks! Ehkä tosin ihan hyväkin, koska kadonneissa kommenteissa on ollu aika paljon ylisanoja.. ;DDD

    VastaaPoista
  3. Voi rakkaus!
    Terveiset Taunuksesta

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista, ihanat! :) Tällä on kyllä potentiaalia sellaiseksi kuvaksi, joka nostaa tipan linssiin joskus sitten, kun poikaset ovat lentäneet pesästä ja citysudet ovat avarammilla metsästysmailla.

    VastaaPoista
  5. Oivoi, ihana kuva. :) Tulee oma lapsuus tästä mieleen kaiken muun hyvän lisäksi. <3

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa hyvältä lapsuudelta :)

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.