2.4.2010

Keskustelunavaus ja pikkumusta

Itselläni se oli äijjä. Laumanjohtajalla taas ukko. Minä tarkoitin äitiä ja laumanjohtaja isoveljeään, mutta ilmeisesti ensimmäinen sana voi olla myös sellainen, jolla ei ole mitään tekemistä perheenjäsenten kanssa. Siis vaikkapa haloo.

Laumanjohtaja käytti koirat aamulenkillä ja minä käytin saman ajan pyykkien viikkaamiseen. Kylpyhuoneemme on suoraan ulko-ovea vastapäätä. Kun lenkkeilijät tulivat kotiin, kiekaisi laumanjohtaja kuuluvasti "Haloo!", johon vastasin pyykkivuoren alta "Haloo!", minkä jälkeen eteisestä kuului kolmas ääni: "HAWWOO!".

Hiljenimme molemmat täysin. Kurkistin varovasti kuivausrummun takaa laumanjohtajaa, joka seisoi suu ammollaan. Katsoimme molemmat Kodaa. Sitten taas toisiamme. Varmistimme, että olimme molemmat kuulleet saman ja täysissä järjissämme. Asiasta neuvoteltuamme tulimme yhteisymmärryksessä siihen tulokseen, että yksivuotias siperianhuskypentumme on lausunut ensimmäisen sanansa. Joka ennakko-odotuksista poiketen ei ollutkaan äiti, vaan hyvin painokkaasti lausuttu haloo.


Voi myös olla, että olemme ainoat ihmiset maailmassa, joiden mielestä tässä on mitään ihmeellistä. Jokainen meillä Kodan aikana vieraillut ystävä tai perheenjäsen on ohimennen kysynyt, että oletteko muuten huomanneet että teidän koira puhuu. Kodaa on epäilty ulosantinsa perusteella mm. kissaksi ja Chewbaccaksi. Mikäli ulosannin kehitys jatkuu, soisin sitä kutsuttavan jatkossa esim. tommytabermaniksi tai arnokotroksi.



Olemme odottaneet siltä lisäkommentteja. Toistaiseksi tuloksetta.

Tähän päivään sisältyi toinenkin merkittävä tapahtuma: ajoimme perheen ulkojäsenten luo katsomaan suvun uusinta tulokasta, jolla on neljä liian pitkää jalkaa, tusina piikinteräviä hampaita ja joka on nenänpäästään häntänsä huippuun saakka pikimusta.


Hän on labradorinnoutaja Aatu, iältään kunnioitettavat 13 viikkoa. Aatu pitää puuroskista, mullasta, kuivuneista lehdistä ja sylissä nukkumisesta, muttei välitä remmeistä tai pannoista. Aatusta tulee isona ehkä agilitymestari ja Aatu on nyt jo naapuruston suosikki. Kuvassa Aatu nukkuu luottavaisena laumanjohtajan sylissä, jonka oli tuntenut jo ainakin puoli tuntia.

6 kommenttia:

  1. Haloo, on ihan loistava sana, tosi monikäyttönen! Hyvä Koda! Onko massu muuten jo parempi? (Muakin ällöttää keväässä ihan eniten toi katuoja-gurmee, YÖK)!

    Ja entäs pikkumusta!!! Kamala pentukuume iskee aina heti, kun tollasia näkee! Meidän nuorimmainen eli Ines Westie täytti eilen kokonaiset 10 vuotta, aprillipila kun on. Se on ihanaa senkin takia, että 5 vuotta sitten hänellä todettiin ihosyöpä ja eräs lääkäri ehdotti piikille vientiä. Onneksi en ottanut moista ehdotusta kuuleviin korviini, vaan marssittiin Hau Mauhun ja Ines voi edelleen hyvin, sairaudesta huolimatta, nyt 2 kertaa vanhempana (ei välttämättä visaampana vrt. aprillipila).

    Hyvää pääsiäistä teidän mahtavalle laumalle! Nauttikaa vain sallittuja gurmee herkkuja ja haloo Koda, tämä koskee myös sinua! Ü

    VastaaPoista
  2. Nyt kun sanoit, niin pakko myöntää että haloo on kyllä aika hyvä valinta. Siis noin niinkuin esimerkiksi ukkoon verrattuna. Koda tulee epäilemättä käyttämään sitä myös siihen lakoniseen, vitsi-sä-oot-mutsi-daiju -tyyliin: "ha-looo!".

    Hau Mau? Meidän Ronde on "vasta" 7-vuotias, mutta sairastelee tosi usein, joten kikkakolmoset ja hyväksi todetut ravintolisät otettaisiin meillä innolla käyttöön.

    Vatsataudista on selvitty, tosin nyt myös Nido, joka ei ikinä missään tilanteessa ole koskaan mistään lenkillä vastaantulevasta/maasta löytyvästä asiasta kiinnostunut, on alkanut poimimaan mukaansa kaiken maailman nenäliinoja ja karkkipusseja joita lenkiltä löytää...

    Hyviä pääsiäisiä sinnekin :) Ja aprillipilalle myöhästyneet onnittelut! Meilläkin juhlitaan pyhien aikana aikoinaan pitkänäperjantaina (äitinsä mukaan "erittäin pitkänä") maailmaan saapunutta laumanjohtajaa. Ja kuivaa asfalttia!

    VastaaPoista
  3. Joo, siis Hau Mau on maailman ihanin eläinlääkäriasema Helsingissä. Siellä ollaan molempien koirien kanssa saatu aina ihanaa palvelua ja moneen vaivaan erikoistuneita lääkäreitä löytyy. Suosittelen todella lämpimästi kaikille!

    Toinen, hyvin erilainen, hyvä paikka on Nummelan eläinlääkäriasema, josta löytyy eläinlääkäri rouva (Raija Hallamaa)ja hän on koulutukseltaan myös homeopaatti. Itse en edes oikein tiedä mitä mieltä olen homeopatiasta, mutta molempien koirien kanssa ollaan sielläkin käyty ja apua saatu esim. mahavaivoihin ja kutinaan.

    Westithän todella ovat monesti aika sairastelevia. Blogissasi tykkäänkin myös kannaotoistasi koirien rodulle ominaisiin ongelmiin yms. Aikoinaan, kun meillä päädyttiin ottamaan juuri Westie, en ymmärtänyt tarpeeksi ko. asioiden tärkeyttä. Enkä yksinkertaisesti tajunnut paneutua rodunvalinnan ja yksittäisen yksilönvalinnan kaikkiin puoliin tarpeeksi. Mutta tietenkään en vaihtaisi koiriani keihinkään muihin, mutta olisin toki suonut, että terveempinä saisivat elellä.

    Meillä vanhempi Westie on kärsinyt kaikenlaisista allergioista, ihon, vatsan ja korvien sairauksien muodossa. Nuorempi oli erittäin terve 5 vuotiaaksi, mutta sairastuikin sitten kertaheitolla ihosyöpään (mastsolukasvain). Ja lähieläinklinikan tohtori tosiaan suositteli piikkiä, mutta onneksi saatiin toisenlaista apua Hau Mausta (eläinlääkäri Heikki Putro). Minkälaisia vaivoja teidän Ronjalla on?

    Tulipas taas aikamoista vouhkaamista! Onnittelut sinne laumanjohtajalle! Me yritetään täällä iloita sateesta, koska sulaapahan ainakin lumet kohinalla. Koirien tassut ja mahat nyt ehkä on 'pikkuisen' kurassa ulkoilun jälkeen...Ü

    VastaaPoista
  4. Kateudesta vihreänä! Ei meillä puhuta! Ihastuttava tuo poikien "serkku"! Mitäs pitivät? Lenni onneks jaksaa päivä toisensa jälkeen muistuttaa "pentujen" haittapuolista, niin ei ole päässyt kuume nousemaan!

    VastaaPoista
  5. Satsu, eivät olleet pojat mukana pikkuista katsomassa :) Sukuloitiin ekaa kertaa piiiitkään aikaan ilman yhtään koiraa, oli tosi outoa istua pitkää matkaa autossa ilman, että peruutuspeilistä näkyy korvannipukoita. Pelottavasti huomattiin muuten, että ollaan molemmat tehokkaasti unohdettu kaikki pentujen haittapuolet, vaikka Kodakin on vielä ihan kakara...

    annamari: Täytyy varmaan käyttää Ronjaa Hau Maussa, kiitos vinkistä :) Sillä on ollut suunnilleen 2-vuotiaasta lähtien (täytti siis juuri 7) silmätulehduksia, korvatulehduksia ja erinäisiä ihottumia melkein jatkuvasti, ja vaikka vaivat on aina saatu hoidettua lääkkeillä (yleensä antibiooteilla), viimeistään parin kuukauden päästä on jo uusi vaiva kierrossa. Lisäksi Ronja syö jotain allergiakuivamuonaa, eikä saakaan syödä mitään muuta. Kummallisinta tässä on se, että vaikka westiet ovat tunnettuja allergioistaan ja huonosta ihostaan, Ronjalla on aina ollut yleisesti tosi hyvä iho, jota lääkäritkin on ihmetelleet.

    Sama kävi meillä koiran valinnan kanssa - ei perehdytty aiheeseen tarpeeksi hyvin, mutta toisaalta ei tietenkään vaihdettaisi Ronjaa kehenkään muuhun :) Jatkossa on vaan kullanarvoista tietää, millaisia rotuja kannattaa suosia. Itse oikeastaan luulin ennen, että kaikki maailman koirat ovat enemmän tai vähemmän kroonisia sairastelijoita. Kunnes Nido tuli.

    Mulle terveiden rotujen puolesta puhuminen ja rotuihin tutustuminen on tärkeää nimenomaan koirien itsensä takia. Koska ihminen todennäköisesti kiintyy minkä tahansa rotuiseen pentuun, ja koska kukaan ei toivottavasti osta koiraa pelkästään näyttelyharrastamisen takia, ei mun mielestä voi olla mitenkään perusteltavissa suosia esim. rotuja, joiden edustajat eivät pysty synnyttämään pentujaan alateitse, joiden nivelet eivät pysy paikoillaan tai jotka kärsivät jatkuvista selkäsäryistä kummallisten mittasuhteiden takia, tai ovat aktiivijalostuksen takia mieleltään lähempänä marsua kuin koiraa. Ja voi asian ajatella itsekkäästikin: ainakin mä olen sitä onnellisempi koirani kanssa, mitä terveempi ja onnellisempi koirani on ja mitä pidemmän ja huolettomamman elämän voimme yhdessä viettää.

    VastaaPoista
  6. Pakko oli vielä tulla jakamaan video johon törmäsin tuubissa. Siinä Westien pentu yrittää sanoa 'mama'. Satsun tapaan kateellisena, meilläkään ei puhuta! Ü

    http://www.youtube.com/watch?v=mgopZckDmk4

    ps. Mäkin muistan pentuajoista vaan ihania hetkiä, vaikka tiedän toki, että muitakin oli.

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.