15.4.2010

Kahden päivän yksinäisyys

Kävimme eilen taivaalla ja pääsin siinä sivussa Malmin lentokentälle, joka on jostain syystä yksi lempipaikoistani. Lentokentän rakennukset ovat vanhoja ja kivisiä, tuoksuvat menneille vuosille ja saavat haaveilemaan liehuvista helmoista ja nahkaisista lentäjähatuista.


Lisäksi koko kenttä ilmatiloineen päivineen tuntuu kuuluvan jonkinlaiseen maagiseen kuvaamisvyöhykkeeseen, jossa huonojen valokuvien ottaminen ei ole fyysisesti mahdollista.

Viikonloppuna aloitettu kevätsiivous on ikkunoiden kirkastamista vaille valmis! Tänään saatiin työhuoneen sohvanpäälliset pesusta. Sohvan kokoaminen innosti lauman lapsenmielisimmän majaleikkiin.


Koska laumanjohtaja ei lähes kahden vuoden puolustusvoimauransa aikana sisäistänyt kaikkea tarpeellista, kävi kutsu viikonlopuksi kertaamaan jo kertaalleen opittua. Ennen tätä olen ollut elämäni aikana yhden yön yksin, joten ihan pikkiriikkisen jännittää.

Tai siis aika paljonkin.

Tai olen oikeastaan jo varannut koko viikonlopulle tekemistä niin, ettei vaan tarvitsisi ajatella sitä, että olen yksin kotona. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.