25.11.2009

Aloitteleville koirankäyttäjille sekä riippuvuuden jo muodostaneille

Eilisiltaisesta harmittavasta sattumuksesta (Koda säikähti vastaantulevaa jackrusselia kuollakseen) johtuen ajattelin tarjota vinkkejä koirankäyttäjille, lähinnä kodin ulkopuoliseen elämään ja etenkin lenkkeihin liittyen. Mikäli joku intoutuu muistamaan muitakin vinkkejä tai tekemään korjauksia tai huomautuksia omiini, saa niitä kernaasti lisäillä kommenttilaatikkoon. Painavaa asiaa kevennän enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyvin, arkistoista löytynein kuvin.

1) Kun hankit koiranpennun, hanki sille remmi. Flexi ei ole remmi. Flexeistä lisää myöhemmin.

2) Kun aloitat lenkit koiranpennun kanssa, pidä pentu aina itsesi ja pientareen välissä. Tälle on useita syitä. Ensinnäkin laumanjohtaja kulkee aina edellä. Tällä on erityisesti merkitystä etenkin silloin, kun toinen koira tulee vastaan, sillä silloin oma koirasi jää kohtaustilanteessa taaksesi. Edellä kulkeva on laumassa vastuussa vastaantulijan kohtaamisesta, sekä mahdollisesta muun lauman puolustamisesta.

Jos koira on kohtaamistilanteessa takanasi, olet sinä sen vinkkelistä sen puolustaja. Mikäli asetelma on päinvastoin, kokee koira olevansa vastuussa sinun turvallisuudestasi. Tilanteen voi ajatella myös toisinpäin: vastaantulevalle koiralle (jonka reagointitavoista emme koskaan voi olla varmoja) näyttää remmin päässä riuhtova koira aina uhkaavammalta kuin koira, joka lähestyy omistajansa takana.


Toisaalta koira kannattaa pitää itsesi ja pientareen välissä samasta syystä, kuin lapsikin. Etenkin pentu on herkkä ärsykkeille ja voi toimia arvaamattomasti, jolloin sen säntäilyä muiden ihmisten, pyöräilijöiden ja autojen eteen on helppo hillitä sillä, että on pennun "tiellä".

Kahden tai useamman koiran kanssa lenkkeillessä täytyy tietysti soveltaa. Meillä väliaikainen käytäntö on se, että Koda kulkee pientareen puolella oikeassa kädessä, Nido tien puolella vasemmassa kädessä. Nido ei ole kiinnostunut vastaantulijoista, joten ko. asettelu ei ole tuottanut ongelmia. Käytäntö johtuu siitä, että koska Koda ei vielä osaa kaikissa tilanteissa hillitä itseään, olisi kahden ison koiran ulkoiluttaminen yhdessä kädessä haastavaa tai mahdotonta, ja Nido kärsisi epäilemättä varhaisiän hermoromahduksen, jos pentu olisi kyljessä kiinni tönimässä.


3) Mikäli asut alueella, jossa oma koirasi kohtaa perheen ulkopuolisia koiria jatkuvasti, on ehdottoman tärkeää, että koira totutetaan tulemaan toimeen kaiken ikäisten, muotoisten, väristen ja kokoisten koirien kanssa. Tästä kannattaa huolehtia koiran turvallisuuden takia. Vastaantulevasta koirasta ei voi koskaan mennä takuuseen, joten on hyvä olla varma siitä, että oma koira osaa tarpeen tullen puolustaa itseään, mutta ei toisaalta myöskään turhaan pelkää vastaantulijaa.

Itsensä puolustaminen ei tarkoita sitä, että koira uskaltaa hyökätä vastaantulijan kimppuun. Jos koirasi osaa puolustaa itseään ja kommunikoida kaikenlaisten koirien kanssa, se osaa reagoida uhkaavasti lähestyvään koiraan oikein ja näyttää sille, ettei itse ole uhkana. Muussa tapauksessa uhkaavasti lähestyvä koira voi aiheuttaa koirassasi yliliioitellun reaktion, joka puolestaan provosoi lähestyvää koiraa entuudestaan. Tuo yliliioiteltu reaktio voi olla sekä aggressiivinen että tarpeettoman alistuva.


4) Älä nosta koiraa koskaan syliin silloin, kun paikalla on vieraita koiria. Nostamalla koiran syliin varmistat sekä sen, että muut koirat kiinnostuvat yläilmoihin kohotetusta koirastasi, että sen, etteivät ne muut koirat pysty lukemaan syliisi suljetun koiran kehonkieltä. Jos koirasi on niin auttamattoman arka, että omistajan tuki on sille kirjaimellisesti elintärkeää, kannattaa koiralle tarjota turvaa niin että sen tassut pysyvät maassa.

5) Lähde aina siitä olettamuksesta, että vastaantulevaa koiraa ei saa "mennä moikkaamaan". Lenkkipolku ei ole leikkipaikka, etkä toisaalta edelleenkään voi olla varma siitä, millainen koira vastaantulija on. Mikäli lenkkikontaktitilanteet ovat vastaantulevalle koiralle vaikeita tai sen koulutus on niiden osalta kesken, vaikeutat omistajan tilannetta jo sillä, että kiinnität vastaantulevan koiran huomion pysähtymällä oman koirasi kanssa ihmettelemään vastaantulijaa.

Koiran sosiaaliset kontaktit eivät missään nimessä saa olla kiinni siitä, sattuuko lenkillä tulemaan vastaan muita koiria vai ei. Ihmisille vastaava tilanne olisi se, että sosiaaliset kontaktit riippuisivat siitä, sattuuko liikennevaloissa viereen pysähtyvän auton kuski moikkaamaan vai ei. Ei ole tarpeellista eikä puistojen tason huomioonottaen aina suotavaakaan käyttää koiraa koirapuistoissa, mutta jokaisella koiralla olisi hyvä olla vähintään pari tai muutama luotettavaa, säännöllistä leikkikaveria perustavanlaatuisten sosiaalisten taitojen varmistamiseksi.


6) Kun opetat omaa koiraasi olemaan huomioimatta vastaantulijoita, on paras opetus se, ettet huomioi heitä itsekään. Jos alat kiljumaan, hätäännyt, alat yht'äkkiä huomioimaan koiraasi tai suoritat monimutkaisia ohitukseenvalmistautumismanöövereitä, kiinnittää koirasi varmasti huomiota tilanteeseen. Pahimmassa tapauksessa saat senkin hätääntymään.

7) Koirien leikki ei näytä samalta kuin ihmisten leikki. Vaikka ei olekaan normaalia, että lapsi roikkuu toisen lapsen niskassa hampaillaan, ei se tarkoita sitä, etteikö sama käyttäytyminen olisi normaalia koirille. Koirat painivat, ärisevät, kalistelevat hampaitaan yhteen, repivät toisiaan hännästä ja purevat nilkkoja. 99% leikin aikana syntyneistä "riidoista" (=epäselvyyksiä arvojärjestyksessä) selviää parhaiten niin, että ihminen ei sekaannu niihin. Koirat osaavat yleensä selvittää riitansa itse ja se kannattaa niille salliakin, jotta sama riitely ei jatku seuraavalla kerralla. Tilanteeseen kannattaa puuttua silloin, jos koirista joku on selvästi alakynnessä ja toinen erityisen päällekäyvä tai aggressiivinen, tai jos joku koirista vaikuttaa pelokkaalta tai ahdistuneelta.

Kuvassa parikuiset Tutka ja Koda, jotka mukamas mahtuivat vielä silloin penkin alle.

Ja sitten niistä flexeistä.

Flexit ovat erinomaisia silloin, kun liikutaan esimerkiksi pellolla tai metsässä. Taajamaan ja koulutustilanteisiin (=pennulle) en suosittele niitä kellekään, joka on koiransa käyttäytymisestä vähänkään epävarma. Niiden kanssa tulee yleensä sitä helpommin ongelmia, mitä painavampaa koiraa niillä yritetään lenkittää. Flexiä on vaikea "kelata sisään" silloin, kun koira sen päässä vetää, ja se on täysin mahdotonta jos koira on suurikokoinen. Lisäksi on vaikea saada koira ymmärtämään, että sen pitäisi kulkea omistajan lähellä, jos sillä on parhaimmillaan seitsemän metriä liikkumavaraa.

(Toivon, että ylläolevat vinkit tavoittavat etenkin sen eilisiltaisen jackrusselinlenkittäjän.)

2 kommenttia:

  1. Erinomaisia huomioita. Ei lisättävää, paitsi ehkä se, että on turha odottaa, että ohjeiden noudattaminen sujuisi kuin vettä vaan... Henkilökohtaisesti en aluksi uskonut, että nuo kaikki skenaariot ovat täyttä totta, mutta näin se vaan on!

    VastaaPoista
  2. Joo, se oli kyllä jännä hetki itsellekin tajuta, että koirien ohjelmoiminen ei olekaan ihan yhtä helppoa ja loogista kuin tietokoneohjelman asentaminen :D Ennen kuin on itse tutustunut henkilökohtaisesti yhteenkään koiraan, on vaikea tajuta sitä että koirien persoonissa on OIKEASTI eroja, ja ne erot vaikuttavat koulutuksen sujuvuuteen ja lopputulokseen merkittävästi.

    Esitit erinomaisen pointin skenaarioiden paikkansapitävyydestä - sitäkään ei helpolla usko ennen kuin on todennut sen itse. On helppo ajatella siitä jaloissa pyörivästä karvapallosta, että kyllä tämä tulee olemaan fiksumpi kuin muut koirat yhteensä ja oppii tavoille ihan itsestään. Ihmiselle on kuitenkin, vaikka miten yrittäisi, vaikeaa ymmärtää koirien menettelytapoja ja viettejä ennen kuin ne on sisäistänyt kantapään kautta.

    VastaaPoista

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.