26.6.2009

Tarinoita urbaaneista koirista

Heräsin äsken naureskelevan ihmisjoukon ääniin. Säpsähdin täysin hereille. Tarkemmin kuunneltuani tulin siihen tulokseen, että joko ryhmä huvittuneita amerikkalaisia on murtautunut kotiimme, tai sitten ne hekottelevat makuuhuoneen avoimen ikkunan alla.

Nopea tarkistus: ikkuna on kiinni ja kello on niin vähän, että laumanjohtaja ei voi olla vielä kotona. Koda nukkuu tassut taivasta kohden sängyn vieressä.

Nousin varovasti ylös ja lähdin hiippaillen selvittämään äänen alkuperää.


Löysin Nidon katsomasta telkkaria.

Se mulkaisi minua välinpitämättömästi olkansa yli, kun seisahduin sen taakse ihmettelemään. Hiippailin hissukseni takaisin sänkyyn ja mietin nyt, onko hämmentävämpää löytää olohuoneesta mölyäviä amerikkalaisia vai televisiota katsova koira.

Päätynen jälkimmäiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.