20.6.2009

Kotona!

Saariloman saldo:

- järveen heitettyjä puhelimia: 1kpl
- järvestä sukellettuja puhelimia: 1kpl
- veneen laskusillalta veteen pudonneita koiranpentuja: 1kpl
- veneen laskusillalle yrittäneitä, mutta sitä ennen veteen pudonneita emäntiä: 1kpl
- vammautuneita ihmisiä yhteensä: 2kpl
- syötyä ruokaa: n. 10kg
- ulkoilutunteja: n. 50h
- eteiseen pökertyneitä siperianhuskyja: 2kpl

Syy sille, että kuvia luonnosta täysin rinnoin nauttivista koirista ei juurikaan ole, on tässä. Useimmat koirista viikonlopun aikana saadut näköhavainnot olivat tällaisia:

Kelit eivät suosineet meitä ihmisiä, mutta siperialaisia ne eivät tuntuneet haittaavan pätkääkään, joten ihmisten - etenkin flunssautuneen allekirjoittaneen - kyyhötellessä sisällä elukat pinkoivat saaressa minkä jaloistaan pääsivät. Eikä siinä kamera oikein pysynyt mukana.

Reissun valokuva-antia kuitenkin tässä (n. 300 kuvasta karsittuna), olkaa hyvät:








The silta of doom!


"En kyllä mene tästä yksin... Onko siellä joku? Apua!"




"Joo mee vaan käymään vessassa. Mä katon ettei ne pala..."



Vastarannan kokko


Oletteko miettineet, mitä termi "säänkestävä koira" tarkoittaa? Tätä.


Vieraat valtaavat kotiluolamme n. kolmen tunnin päästä ja sitä ennen pitäisi vielä imuroida auto siperialaiskarvoista. Siinä se kolmisen tuntia meneekin mukavasti... 

P.S.
Meidän koko lauma haluaa kunnioittaa Nopan muistoa - hyvää matkaa, ystävä hyvä
(Nido ottaa myös osaa suruun ja pahoittelee kovasti sitä kertaa, kun meinasi syödä Nopan. Ei kuulemma tarkoittanut pahalla.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kahdeksan tassua ja kymmenen vikkelää sormea kiittävät kommentistasi.